Taas on 13. päivä perjantai – vaaniko epäonni erityisesti tänä vuonna?

Taikauskoon taipuvaiset joutuvat tänä vuonna taiteilemaan kolme kertaa selviytymisestä 13. päivä perjantain kanssa. Kuva: Aino Saarikivi

Tällä viikolla on jälleen perjantai 13. päivä. Edellinen kerta oli vasta kuukausi sitten helmikuussa. Miten epäonnenpäivä osuu kahdelle peräkkäiselle kuukaudelle ja onko tätä karvasta kalkkia luvassa jatkossakin?

”Joka vuosi on vähintään kerran perjantai ja 13. päivä, joinakin vuosina useammin. Tänä vuonna tämä tapahtuu 3 kertaa eli helmi-, maalis- ja marraskuussa”, vastaa Asko Palviainen almanakkatoimistosta.

Se, että näin tapahtuu peräkkäisinä kuukausina, on harvinaisempaa, mutta ei kuitenkaan mikään kerran elämässä -tapahtuma.

”Ainoa tapaus, jolloin peräkkäisissä kuukausissa on edellä mainittu perjantai 13. päivä, on helmi-maaliskuu -pari”, Palviainen kertoo.

Jotta sekä helmikuussa että maaliskuussa olisi perjantai 13. päivä, on kahden ehdon täytyttävä.

”Ensinnäkin uudenvuoden päivän 1.1. on oltava torstai ja toiseksi vuosi ei saa olla karkausvuosi, jolloin helmikuussa on 28 päivää.”

Palviainen innostuu tarkastelemaan, miten usein tällaisia vuosia sattuu vuosien 2000 ja 20250 välille.

”Ehdot täyttyvät 2009, 2015, 2026, 2037 ja 2043. Vuosina 2004 ja 2032 on uudenvuodenpäivä torstaina, mutta koska vuodet on karkausvuosia, ei maaliskuussa ole 13. päivä perjantai vaan lauantai.”

Viimeksi perjantai 13. päivä oli siis peräkkäisinä kuukausina 11 vuotta sitten ja seuraavaan kertaan on saman verran eli 11 vuotta.

Entä on epäonnenpäivä ansainnut nimensä vai parjataanko sitä syyttä suotta? Päivän huono maine on ollut folkloristien tutkimuksen aiheena. Eräs perusteellisimmista aihetta käsittelevistä kirjoista on Nathaniel Lachenmeyerin teos Friday the 13th: The Biography of a Superstition.

Epäonnenpäivän maineen syntyyn liitetään usein kolme eri tarinaa, joiden on todettu olevan vahvasti liioiteltuja, ellei suorastaan virheellisiä.

Kenties suosituin selitys päivän huonolle maineelle on, että 1307 Ranskan kuningas Filip IV pidätytti temppeliritarit juuri perjantaina 13. päivä. Monet folkloristit pitävät selitystä modernina ja jälkikäteen keksittynä.

Toisen teorian mukaan luku 13 ja perjantai tuottavat yhdistelmänä huonoa onnea, koska viimeisellä ehtoollisella oli 13 henkilöä. Heistä 13. oli Juudas, joka petti Jeesuksen. Lisäksi Jeesus ristiinnaulittiin perjantaina. Mitään todisteita ei kuitenkaan ole sen puolesta, että juuri tästä olisi syntynyt uskomus epäonnenpäivästä.

Kolmas ehdotus epäonnenpäivän taustaksi on ollut, että viikinkien tarun mukaan 12 jumalaa juhli Valhallassa, kun juonikkaana pidetty jumala Loki tuli kutsumatta 13. vieraaksi ja aiheutti hyvyydestään tunnetun jumalan Balderin kuoleman. Tutkijat pitävät selitystä todennäköisesti myöhemmin rakennettuna, sillä sitä ei löydy sellaisenaan alkuperäisistä lähteistä. Ajatus siitä, että 13. kutsumaton vieras tuo epäonnen lieneekin romantisoitu eurooppalainen tulkinta 1800-luvulta.

Näyttää siltä, että 13. päivä perjantai joutui mustamaalatuksi, kun kaksi vanhaa uskomusta yhdistyi.

Ensinnäkin antiikin aikana lukua 13 pidettiin epäonnisena, sillä sitä edeltävän luvun 12 katsottiin olevan täydellinen.

Toiseksi perjantai liitettiin kristillisessä perinteessä huonoon onneen esimerkiksi ristiinnaulitsemispäivän vuoksi.

Yhdistelmänä perjantai ja luku 13 alkoivat esiintyä populaarikulttuurissa vasta 1800-luvulla. Maine vahvistui menestyskirjojen, mediassa kerrottujen sattumusten ja elokuvien myötä. Mikäänhän ei voita hyvää tarinaa, johon liittyy ripaus kauhua.