Masennus sai vajoamaan pimeän kuilun pohjalle, josta pääsin pois vain yhden asian avulla

Moni saa uskoa ja toivoa siitä, että omat tai oman yhteisön asiat etenevät myönteiseen suuntaan.  Kuva: Kari Salonen

Ihminen on uskovainen olento. Jonkinlainen uskominen, siis elämänkatsomuksen mukaan asioiden merkityksen ja toiveiden suuntaaminen, kuuluu ihmisen perusolemukseen. Uskominen liittyy siihen, miten ihminen jäsentää maailmaa mielessään ja mitä asioita pitää tärkeinä ja tavoittelemisen arvoisina.

Minun kokemukseni mukaan ihmisen psyyke tarvitsee jonkinlaista uskomusrakennelmaa kannattelemaan toivoa paremmasta. Jos ihmisellä ei ole toivoa ja uskoa, mielen voi vallata syvä masennus. Henkisessä ja hengellisessä mielessä masentuminen on toivon ja merkityksen tunteen hiipumista.

Oma masennuskokemukseni vuosien takaa oli juuri sitä. Tuntui että olin pimeän kuilun pohjalla, josta ei nähnyt eteenpäin. Ei ollut mahdollista edes uskoa että selviytyisin.

Usko, joka näyttäytyi toivona, veti minut hitaasti kuilusta sinne, missä tulevaisuuteen katsova näköala alkoi avautua.

Uskoa voi olla monenlaista. Moni saa uskoa ja toivoa siitä, että omat tai oman yhteisön asiat etenevät myönteiseen suuntaan. Toivoa antaa myös usko omaan pärjäämiseen, oli se sitten taloudellista, henkistä tai fyysistä. Moni perustaa uskonsa ihmisiin tai omiin läheisiinsä. Läheiset tuovat turvaa ja kannattelua elämään ja uskoa pärjäämiseen.

Ihmisusko taas perustuu luottamukseen, että ihmiset ovat hyväntahtoisia ja pyrkivät yhteiseen hyvään. Tämä usko saattaa elämän varrella saada vakavia kolauksia, kun petytään valtaapitävien tai muuten omassa elämässä merkittävien ihmisten toimintaan.

Moni ihminen saa elämässään uskoa ja luottamusta aatteista, filosofioista tai eri ryhmien retoriikasta. Yhteisön tai aatteen yhdessä lausuttu usko parempaan tuntuu kannattelevan yksittäistä ihmistä eteenpäin. Samat mekanismit saattavat kuitenkin rakentaa voimansa vastakkainasettelulle, jossa uskoa ja voimaa rakennetaan viholliskuvien ja taistelun retoriikan avulla.

Uskonnollinen usko on yksi uskomisen muoto. Sen kohde ei ole ihminen, ihmisryhmä tai vastakkainasettelu. Jumalaan uskominen on kiinnittymistä kaikkea olevaista ylläpitävään persoonalliseen, rakastavaan persoonaan, Sinään. Jumalan hyvä on enemmän kuin yhteensä kaikki hyvät asiat, jotka ihminen pystyy kuvittelemaan.

Jumalan hyvyys näkyy meidän keskellämme vilauksina ja väläyksinä. Se ilmestyy välittämisen, rakkauden, oikeudenmukaisuuden toteutumisen ja todellisen kohtaamisen muodossa. Usko ihmisiin, aatteisiin ja rakenteisiin on välillä koetteilla, mutta se tuntuu olevan yhä enemmän totta nykypäivänä. Jumala sen sijaan on aina vaan uskollinen.

Tänä jouluna haluan etsiä ympäriltäni todellista hyvää. Haluan vahvistaa sitä, mikä on oikein ja reilua, mikä tuo iloa, mikä heijastaa Jumalan rakkautta. Tänä jouluna haluan pitää kiinni hyvyydestä. Kaikkea Jumalan hyvää toivon myös sinulle. Jumala siunatkoon sinun joulusi!