Riparille mennään, koska kaveritkin menevät – vaikka ei kuuluttaisi edes kirkkoon

Viime vuonna rippikouluun osallistui lähes kolme neljäsosaa Suomen 15-vuotiaista nuorista. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN.  

Nykyään kirkkoon liitytään aiempaa enemmän myös rippikoulun kautta: viime vuonna kirkko sai 1  415 uutta jäsentä rippikoululaisista.

Yhtenä syynä on, että lapsia kastetaan nykyään vähemmän, joten ikäluokissa on paljon kirkkoon kuulumattomia, kertoo rippikoulun ja kirkon kasvatuksen kehittämisen asiantuntija Mikko Wirtanen Kirkkohallituksesta STT:n haastattelussa. Moni näistä nuorista haluaa silti mennä riparille, samoista syistä kuin muutkin: kivan kokemuksen ja kavereiden perässä.

”Rippikoulu on edelleen osa nuorisokulttuuria”, Wirtanen sanoo.

Rippikoulun saa vapaasti käydä riippumatta siitä, kuuluuko kirkkoon vai ei. Valtaosa riparille tulevista kirkkoon kuulumattomista kuitenkin päätyy ottamaan kasteen, minkä jälkeen nuori voidaan konfirmoida. Konfirmoitu kirkon jäsen saa esimerkiksi toimia kummina.

Liittyjien joukossa on Wirtasen mukaan muun muassa sellaisia nuoria, joiden vanhemmat ovat halunneet jättää päätöksen rippikouluun osallistumisesta ja kasteen ottamisesta nuorelle itselleen.

”Nuorten oma kokemus rippikoulusta on tosi hyvä”, kertoo Wirtanen.

Kirkko kartoittaa rippikoululaistensa kokemuksia vuosittain kyselyllä, jonka tulokset ovat Wirtasen mukaan olleet jo pitkään varsin positiivisia. Suuri osa nuorista arvioi, että rippikoulun ilmapiiri on ollut turvallinen ja riparilla on saanut olla oma itsensä.

Ainoastaan muutaman prosentin kokemus rippikoulusta on huonompi. Wirtanen sanoo, että kehno rippikoulukokemus on usein yhteydessä muihin haasteisiin, kuten perheen heikkoon taloustilanteeseen.

Viime vuonna rippikouluun osallistui 73 prosenttia kaikista Suomen 15-vuotiaista, eli noin 50  000 nuorta. Ikäluokasta 76 prosenttia kuuluu kirkkoon. Aivan kaikki kirkkoon kuuluvat eivät mene rippikouluun.

Osallistujamäärä on muihin luterilaiskirkkoihin verrattuna korkea: kansainvälisen rippikoulututkimuksen mukaan esimerkiksi Ruotsissa vain noin viidesosa nuorista käy rippikoulun.

Suomessakin rippikouluun osallistuvien nuorten osuus laskee, mutta hitaammin kuin esimerkiksi kirkon jäsenmäärä.

Rippikouluun nuoria houkuttelevat muun muassa ystävät, uudet kokemukset ja uuden oppiminen. Rippikoulukyselyn vastauksissa esiin nousevat myös leiri, lahjat ja juhlat. Wirtanen kertoo, että nykyään osallistumisessa painaa perinnettä enemmän nuoren oma päätös.

”Jos nuori haluaa tulla rippikouluun tai ottaa kasteen, niin se on nuoren valinta pikemminkin kuin niin, että vanhemmat sanovat, että nyt mene”, Wirtanen sanoo.

Nuorisotutkija Tomi Kiilakoski Nuorisotutkimusseurasta kertoo STT:lle, että rippikoulu on pitänyt pintansa suomalaisille tärkeänä aikuistumisriittinä. Tapakulttuurin perinne yhdistettynä nuorille tärkeisiin kaveripiireihin saa nuoret innostumaan rippikoulusta vuodesta ja sukupolvesta toiseen.

”Niin kauan kuin muut nuoret menevät rippikouluun, on luontevaa mennä itsekin.”

Rippikoulun suosiossa on Kiilakosken mukaan kyse myös seurakuntien onnistuneesta nuorisotyöstä. Erityisesti leirimuotoinen toteutus on itsenäistyvälle nuorelle oiva mahdollisuus viettää aikaa muiden nuorten kanssa poissa omien vanhempien valvovan silmän alta.

Eikä ole täysin sattumaa, että juuri uskonnollinen perinne kiinnostaa yhä. Rippikoulu tarjoaa tilaisuuden etsiä itseään ja katsomustaan, mikä on Kiilakosken mukaan olennainen osa nuoruutta.

Kiilakosken mukaan rippikoulujen suunnittelussa korostuu nykyään erityisesti nuorten osallistaminen.

”Rippikoulukin elää ajassa ja muuttuu.”

Wirtanen on samoilla linjoilla. Vaikka jokainen seurakunta toteuttaa rippikoulunsa itsenäisesti, on valtakunnallisen rippikoulusuunnitelman lähtökohtana nuorten oma maailma. Rippikoulu tehdään osallistujiaan varten, ja esimerkiksi kirkkoon kuulumattomat nuoret huomioidaan suunnittelussa sen mukaan, paljonko heitä paikkakunnalla on. Kirkko tarjoaa erilaisten rippileirien lisäksi esimerkiksi pienryhmä- ja päivätoteutuksia, jotta kaikkien nuorten rippikoulukokemus olisi mahdollisimman onnistunut.

”Rippikoulu on nuorten juttu ja nuoria varten”, sanoo Wirtanen.