Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksien suosituin ikivihreä on tämä rakastettu kappale

Kauneimpia joululauluja on laulettu jo yli 50 vuotta, tässä Turun tuomiokirkossa joulukuussa 2024. Kuva: Suvi Elo

Noin miljoona suomalaista kokoontuu tähän aikaan vuodesta kirkkoihin laulamaan joululauluja. 1970-luvulla alkanut ainutlaatuinen perinne tekee hyvää monessa mielessä.

Yhdessä laulaminen parantaa tutkitusti sekä henkistä että fyysistä terveyttä. Se vähentää stressiä ja vahvistaa keuhkoja, immuunijärjestelmää ja muistia.

Samalla kyse on merkittävästä rahankeruusta hyväntekeväisyydelle. Tapahtumissa kiertää kolehtihaavi, jota täytetään anteliaasti.

”Viime vuoden keräystulos oli upeat 932 176 euroa”, kertoo Suomen Lähetysseuran johtava viestinnän asiantuntija Tarja Suomalainen.

Laulamisen ja antamisen iloa: Turun tuomiokirkon Kauneimmat joululaulut 13. joulukuuta 2024. Kuva: Suvi Elo

Kauneimmissa joululauluissa kerätään vuosittain lahjoituksia Suomen Lähetysseuran työhön heikoimmassa asemassa olevien lasten ja heidän perheidensä aseman parantamiseksi.

Varoilla parannetaan lasten ja äitien terveyttä, autetaan perheitä saamaan parempaa ravintoa ja puhdasta vettä sekä kehittämään toimeentulomahdollisuuksia.

Lähetysseura tukee myös erityisesti vammaisten ja vähemmistöihin kuuluvien lasten koulutusta sekä lasten oikeuksien toteutumista yli 20 maassa.

Vuoden 2025 kampanjan suojelija on tasavallan presidentti Alexander Stubb.

Lähes jokainen evankelisluterilainen seurakunta järjestää vähintään yhden Kauneimmat joululaulut -tilaisuuden. Suurimmilla paikkakunnilla on kymmeniä tilaisuuksia ensimmäisestä adventista loppiaiseen.

Kanttori Timo Saario laulattaa kirkkokansaa Lohjan Pyhän Laurin kirkossa joulukuussa 2017. Kuva: Kari Salonen

Kaupungeissa Kauneimpia joululauluja lauletaan kirkkojen lisäksi myös kauppakeskuksissa, kouluissa ja kulmabaareissa.

Suurilla paikkakunnilla Kauneimpia joululauluja kokoonnutaan laulamaan myös esimerkiksi pohjoissaamen, inarinsaamen ja koltansaamen kielillä.

Tänä jouluna Kauneimmat joululaulut huipentuvat jouluaatonaaton iltaan, jolloin niitä kokoonnutaan laulamaan Espoo Metro Areenalla Tapiolan urheilupuistossa. Osallistujille maksuttoman tapahtuman järjestävät Espoon seurakunnat, ja yhteistyökumppanina on Suomen Lähetysseura.

Tapahtuman tähtiartisteina laulavat ja laulattavat Diandra ja Jepa Lambert. Heitä säestävät taustalaulajat sekä lähes kymmenpäinen juhlaorkesteri. Yleisradio lähettää tilaisuuden suorana TV1-kanavalla ja Yle Areenassa.

Kauneimmat joululaulut -tapahtuma Valtimon kirkossa 15. joulukuuta 1987. Kuva: Museovirasto / Nurmeksen museo / Ylä-Karjalan kuva-arkisto

Vuonna 1973 Suomen Lähetysseuran musiikkisihteeri, diakoni Martti Kauppinen, ja Lähetysseuran musiikkitoimikunnan puheenjohtaja, Hyvinkään seurakunnan kanttori Matti Heroja, alkoivat miettiä, miten seurakunnissa voitaisiin yhdistää musiikki ja lähetystyö.

Hyvinkäällä ja parissa muussakin seurakunnassa oli parina vuotena joulun alla järjestetty joululauluiltoja. Heroja ja Kauppinen alkoivat kehittää ajatusta eteenpäin. Tilaisuuksissa kerättäisiin kolehti Suomen Lähetysseuran ulkomaantyölle, ja ohjelman pääsisällöksi tulisi seurakunnan yhteislaulu.

Jotta kaikkien olisi helppo osallistua, tapahtumaa varten painettiin erillinen vihkonen, jossa olivat laulujen sanat.

Kauneimmat joululaulut kokoavat väkeä leikki-ikäisistä vanhuksiin. Kuva Turun tuomiokirkon edustalta joulukuussa 2024. Kuva: Suvi Elo

Kauneimmat joululaulut -perinteeseen kuuluu olennaisesti se, että vanhojen tuttujen joululaulujen lisäksi vuosittain vaihtuvassa lauluvihossa on mukana myös uudempia joululauluja.

”Joka vuosi järjestetään äänestys Kauneimmasta joululaulusta, ja äänestystulos vaikuttaa seuraavan vuoden vihkojen lauluvalintoihin”, Tarja Suomalainen kertoo.

Viime vuosina suosituimpien joululaulujen kärjessä ovat olleet Carola Häggkvistin säveltämä ja Pia Perkiön suomeksi sanoittama Taivas sylissäni sekä Vexi Salmen ja Kassu Halosen Sydämeeni joulun teen.

Klassisista joululauluista suosituin on äänestyksissä ollut Sakari Topeliuksen ja Otto Kotilaisen Varpunen jouluaamuna.

Sanoitus, joka heijastaa Topeliuksen surua oman pikkupoikansa kuolemasta, korostaa maailman lasten hyväksi luodun laulutapahtuman merkitystä.