Asunnon kiinteistöveron voi välttää kokonaan yhdellä tavalla

Vanhasta tilakeskuksesta voi tulla paljon kiinteistöveroa maksettavaksi, vaikka rakennukset olisivat purkukuntoisia. Kuva: Rami Marjamäki

Vanhat ja huonokuntoiset kiinteistöt ovat yleinen näky maaseudulla. Omistajilleen ne ovat yleensä pelkkä rasite.

Vanha päärakennus on jäänyt oman onnensa nojaan tai tilakaupan yhteydessä riesaksi on saatu vanha mummonmökki. Rakennuksista joutuu maksamaan kiinteistöveroa vuosittain, vaikka todellista arvoa ei niillä ole.

Tiettyjen ehtojen täyttyessä omistaja voi saada onneksi kevennystä näiden verotukseen tai vapautua verosta jopa kokonaan, kertoo verohallinnon asiantuntija Jenni Taipale.

”Jos rakennus on tarpeeksi huonokuntoinen, sen verotusarvo voi olla nolla”, Taipale sanoo.

Rakennuksen kiinteistöveron määrä perustuu sen verotusarvoon sekä kunnan asettamaan kiinteistöveroprosenttiin. Verotusarvo eli oikealta nimeltään jälleenhankinta-arvo lasketaan valtiovarainministeriön antaman asetuksen mukaan. Tämä arvo kerrotaan kunnan kiinteistöveroprosentilla.

”Rakennuksen verotusarvo määräytyy hyvin kaavamaisesti. Jälleenhankinta-arvoasetuksessa on määritetty jokaiselle rakennustyypille tietty yksikköhinta. Omakotitalon yksikköhinta kerrotaan pinta-alalla, ja siitä saadaan jälleenhankinta-arvo”, Taipale selittää.

Esimerkiksi ennen vuotta 1960 valmistuneiden puutalojen pinta-alan perusarvo on 614,75 euroa neliöltä.

Verotusarvo laskee automaattisesti joka vuosi ikäalennuksien mukaan. Ikäalennus on pientalolla kantavasta rakenteesta riippuen 1–1,25 prosenttiyksikköä vuodessa.

”Ikäalennusta voi olla maksimissaan 70 prosenttia. Puiselle pientalolle vuotuinen ikäalennus on 1,25. Täysi ikäalennus saavutetaan, kun talo on 56 vuotta vanha. Kivisellä pientalolla alennus tulee täyteen 70 vuoden kohdalla”, Taipale selittää.

”Joka vuosi rakennuksen arvo vähenee, kunnes ikäalennukset tulevat täyteen. Sen jälkeen automaattisia vähennyksiä ei enää tule. Sen jälkeen, jos rakennus ei vastaan ikäistänsä ja on huonommassa kunnossa, siihen on mahdollisuus saada lisää vähennystä”, hän jatkaa.

Myös sortuneista piharakennuksista joutuu maksamaan kiinteistöveroa, ellei verotukseen hae muutosta. Kuva: Rami Marjamäki

Jotta verotusarvon saa vielä pienemmäksi, asunnon on oltava vaurioitunut enemmän kuin sen ikäalennukset edellyttävät.

”Jos talo katsotaan käyttökelvottomaksi, ikäalennuksia voidaan nostaa yli 70 prosentin maksimin. Mikäli rakennus on käyttökelvoton, siellä on esimerkiksi sisäilmaongelmia ja asuminen ei onnistu terveydellisistä syistä. ”

Jos asunto voidaan osoittaa purkukuntoiseksi, rakennuksen kiinteistöverosta vapautuu kokonaan. Verosta vapautuminen ei edellytä sitä, että rakennus purettaisiin.

”Purkukuntoinen tarkoittaa taas sitä, että rakennus on niin huonokuntoinen, että sitä ei pystytä peruskorjauksella saamaan kuntoon.”

Jos omistaa ikäistään huonompikuntoisen tai purkukuntoisen talon, josta maksaa kiinteistöveroa entiseen malliin, kannattaa siihen hakea muutosta.

Taipaleen mukaan ensimmäinen askel on pyytää kunnan rakennusvalvonnalta lausuntoa asunnon kunnosta.

Rakennusvalvonnan lausunto tulee liittää kiinteistöveroilmoitukseen, jonka voi tehdä keväällä veropäätöksen saannin jälkeen. Kiinteistöveroon voi hakea myös oikaisua takautuvasti kolmen vuoden ajalta.

”Meille voi tehdä ilmoituksen tai oikaisuvaatimuksen myös ilman rakennusvalvonnan lausuntoa, mutta aina kaikista paras olisi ulkopuolisen tahon lausunto. Silloin asiassa ei ole epäselvyyttä.”

Kuinka paljon alennusta veroon voi sitten saada, jos asunto on ikäistään huonokuntoisempi tai käyttökelvoton?

”Verotusarvo vaihtelee todella paljon vaurioiden mukaan. Se voi olla 10–90 prosenttia jäljellä olevasta verotusarvosta tai nolla purkukuntoisen talon tapauksessa. Ei voi sanoa tarkkaan, että vesivahinkoisen talon verotusarvo olisi jokin tietty.”

Valtiovarainministeriö antaa joka vuodelle asetuksen, jossa kerrotaan, miten rakennusten jälleenhankinta-arvo määritetään. Kuva: Pekka Fali

Verotusarvoon vaikuttavat myös se, onko talossa sähkö- ja vesiliittymä tai keskuslämmitys.

Sähköliittymän katkaisu tuo alennusta noin 39,70 euroa neliötä kohti. Vesiliittymän verotusarvo on 49,65 euroa neliöltä ja keskuslämmityksen puolestaan 56,27 euroa neliöltä.

”Kannattaa aina katsoa, että omassa kiinteistöveropäätöksessä on oikeat tiedot rakennuksen ominaisuuksista. Jos ei ole sähköä, vesiliittymää tai keskuslämmitystä, nämä ovat asioita, jotka esimerkiksi vähentävät verotusarvoa.”

Monet maksavat vuodesta toiseen kiinteistöveroa purkukuntoisista taloista.

”Se vaatii omaa aktiivisuutta, että asiaan saa korjauksen. Tämä saattaa olla vaikeasti lähestyttävä aihe. Ei tule monelle mieleen samoin kuin vaikka palkan verotus.”

Rakennusten kiinteistövero on monesti erilainen riippuen rakennuksesta. Vero jakautuu yleiseen kiinteistöveroprosenttiin, vakituisten asuinrakennusten veroprosenttiin ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveroon. Kuva: Sanne Katainen

Jenni Taipale, kertoo ettei verohallinnolla ei ole tilastoa siitä, kuinka paljon kunnille kertyy kiinteistöveroja huonokuntoisista autiotaloista. Merkittävistä rahasummista puhutaan joka tapauksessa.

”Kun tuolla maakunnissa ajaa autolla, niin näkeehän sen, että näitä kohteita on paljon.”

Vaikka rakennuksesta ei joutuisikaan maksamaan enää kiinteistöveroa, tonttia koskee yleensä verovelvollisuus.

Rakennusmaan verotusarvo on koko maassa vähintään 0,75 euroa neliömetriltä. Verotusarvo voi nousta, jos aluetta on kaavoitettu tai maapohjan rakennusoikeus muuttuu. Maapohjan kiinteistöveron määrä saadaan, kun verotusarvo kerrotaan kunnan päättämällä maapohjan kiinteistöveroprosentilla.

Maapohjan yleinen veroprosentti on 1,3–2 prosenttia.