Mikä on tämä korkea tölli pellon keskellä?
Veikeä puutorni seisoo ylväänä maalaistien varrella Ruskon Merttelän kylässä. Arvoituksellisen näköinen rakennus on Suomessa yhä harvinaisemmaksi käynyt puutornimuuntamo.
Kapea ja korkea tölli kaunistaa maisemaa, kertoo sähkönsiirron historiaa ja tarinoita vuosikymmenien takaisesta Suomesta.
Taivasalle asetetuista muuntajista ei sähköistymisen alkuaikoina ollut mahdollista tehdä riittävän turvallisia, joten ne sijoitettiin puulla tai tiilellä verhoiltujen muuntamorakennusten suojiin.
Ruskon puutornimuuntamo on historiikkien mukaan rakennettu jo 1920-luvulla, ja sillä on ollut oma tärkeä roolinsa Ruskon kunnan sähköistymisessä.
Merttelän puutornin yläosassa on yhä nähtävissä vanhoja ja koristeellisia, muuntamon toimintaan oleellisesti kuuluvia osia: kauniit turkoosit lasitiilet ja metallikoukkujen posliiniset eristeet.
Monimutkaiset johtojen sykeröt, kiinnityskoukut, seinien reiät, erikoiset lasitiilet ja niiden läpi kulkevat johtojen paikat sekä sisäosien posliiniset eristeet ja kahvat saavat pohtimaan muuntamon toimintaa.
Yksinkertaistettuna muuntamo on muuntajaa ja sen osia suojaava rakennus ja itse muuntajan tehtävä on nimensä mukaisesti muuntaa sähkön jännite alemmaksi, jotta se voidaan jakaa turvallisesti kuluttajille.
Sähkö saapuu tornimuuntamolle ilmajohtoja pitkin ja siksi tornit ovat korkeita. Johtimet kulkevat sisään rakennukseen lasisten läpivientieristimien suojaamana. Sisään päästyään sähkö kulkee johtimia pitkin tukieristimien, erottimien ja sulakkeiden kautta itse muuntajaan.
Muuntajasta sähkö jatkaa alhaisemmalla jännitteellä muuntamon pienjännitekeskukseen, josta jännitteeltään halutun suuruiseksi muunnettu sähkö jatkaa sähkölinjoissa matkaansa käyttäjille.
”Rusko-Seuralla on käynnistymässä hanke Merttelän puutornimuuntajan kunnostamiseksi”, kertoo Rusko-Seuran puheenjohtaja Simo Kemppainen.
Rakennuksen ulkokuori on tarkoitus entisöidä mahdollisimman paljon vanhaa säästäen ja perinteistä tyyliä kunnioittaen. Sisätilat rakennetaan kolmeen kerrokseen, niin että tilassa voidaan järjestää esimerkiksi pienimuotoisia näyttelyitä ja kokoontumisia.
”Alimpaan kerrokseen on suunnitteilla pysyvämpi näyttely, joka kertoo sähköntulosta Ruskolle. Kolmannessa kerroksessa on ikkunat, josta avautuu näkymä Ruskojoelle, joten se tulee olemaan oiva paikka vaikka lintujen tarkkailuun”, Kemppainen vinkkaa.
Merttelän puutornimuuntamon kunnostuksen myötä maisemaa somistava torni tulee kuntalaisille tutummaksi ja siitä muodostuu näkyvä ja edustava maamerkki, joka samalla juhlistaa ja kertoo tarinoita Ruskon 100-vuotisesta sähköhistoriasta.
Nykyään vanhat puutornimuuntamot ovat käyneet yhä harvinaisemmiksi, mutta aikoinaan Ruskon muuntamon kaltaiset puiset tornit olivat yleinen, tärkeä ja näkyvä osa suomalaista maisemaa.
Kun Suomea alettiin sähköistää 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, tarvittiin käytännössä jokaiseen kylään ja taajamaan jonkinlainen muuntamorakennus.
Varhaiset muuntamot tehtiin yleisesti puusta, sillä sitä oli hyvin saatavilla ja se oli tuttua, joten rakentaminen oli edullista ja joutuisaa.
”Parhaimmillaan Suomessa on ollut pystyssä jopa 8 000 puutornimuuntamoa”, kertoo muuntamoharrastaja ja kirjailija Maarit Verronen.
”Puutornimuuntamoja rakennettiin koko maahan myöhään sähköistettyjä syrjäseutuja lukuun ottamatta. Tiettävästi pohjoisin jäljellä oleva tornimme sijaitsee Posiolla ja eteläisimmät Hangossa. Säilyneitä puumuuntamoita on löydetty viime vuosina myös Ahvenanmaalta.”
Todennäköisesti vanhin puutornimuuntamomme on Tenholan kaunis, kellotornimainen rakennus, joka on rakennettu jo 1910-luvun lopulla.
Verrosen kiinnostus puutornimuuntamoiden historiaan ja tarinoihin heräsi vuonna 2006 hänen tutkiessaan Vantaan Backaksen muuntamon menneisyyttä.
Aihe imaisi mukaansa ja vuonna 2017 kirjailija julkaisi 90 muuntamoa esittelevän teoksensa Puutornimuuntamot – tarinoita sähkönsiirrosta, jossa hän avaa näiden kiehtovien tornien tarinoita.
”Vuosia kestänyt hanke vaati melkoista salapoliisin työtä, sillä itselleni kyse ei ollut vain jäljellä olevien muuntamoiden määrän selvittämisestä ja kuvaamisesta, vaan jokaisen tornin oman ja ainutlaatuisen tarinan selvittämisestä”, Verronen kertoo.
Kirjan julkaisun jälkeen aktiivinen muuntamoharrastaja on saanut tietoonsa vielä noin 70 muuta puutornimuuntamoa.
”Varmasti niitä löytyy vieläkin lisää, joten kaikki vinkit puisista muuntamorakennuksista otetaan lämmöllä vastaan”, Verronen vinkkaa.
Suomalaiset puutornimuuntamot ovat kansainvälinen harvinaisuus, eikä vastaavia ole tiettävästi rakennettu maamme lisäksi kuin Ruotsissa ja Norjassa.
Kun muuntamoiden tarve väheni, jäivät puiset rakennukset ilman huolenpitoa ja ne ränsistyivät ja katosivat. Vanhoja muuntamorakennuksia myös purettiin tarpeettomana tai uuden muuntamon tieltä.
”Puutornimuuntamot ovat sähkörakennelmien saimaannorppia”, Verronen kuvailee, viitaten rakennelmien harvinaisuuteen ja sympaattiseen ulkonäköön.
”Yli 8 000 Suomeen rakennetusta muuntamosta on tämänhetkisen tiedon mukaan jäljellä reilusti alle 200.”
Kaikki puiset muuntamot eivät suinkaan ole vaipuneet osaksi historiaa, vaan Verronen kertoo vanhoja puutornimuuntamoita olevan yhä myös alkuperäisessä käytössään.
”Pori on maailman edelleen käytössä olevien puutornimuuntamoiden pääkaupunki. Kaupungissa on ainakin kolme yhä käytössä olevaa puuverhoiltua muuntamorakennusta.”
Vaikka useimmiten muuntamorakennukset ovat jääneet täysin tyhjilleen tai päätyneet erilaisiksi varastotiloiksi ja halkovajoiksi, on puutornimuuntamoita päätynyt monenlaiseen uusiokäyttöön ja niihin on rakennettu muun muassa leikkimökkejä ja kesäkioskeja.
”Erikoisimpiin ratkaisuihin kuuluu kaivinkoneen kääntöpöydän päälle siirretty muuntamo, josta oli rakennettu pyöritettävä kesähuone terasseineen”, Verronen kertoo.
”Esimerkiksi Kokkolassa sijaitsevaa Simukkalan muuntamoa on käytetty viljasiilona, Hämeenkoskella madallettu muuntamotorni on päätynyt palvelemaan uimarannan pukukoppina ja Vöyrissä muuntamosta on muokattu kesäteatterin lipunmyyntipiste”, Verronen kertoo.
Puisia tornimuuntamoita tutumpi näky ovat tiiliset muuntamotornit, joita on säilynyt runsaammin. Käytöstä poistetuissa tiilimuuntamoissa toimii muun muassa kesäkahviloita ja kulttuuritiloja, kuten Lempäälän Nurmen kylän Kulttuurimuuntaja Kumu
”Nurmenkulman tiiliverhoiltu sähkömuuntaja poistettiin käytöstä 1990-luvulla ja se uinui tyhjillään lähes kolmekymmentä vuotta”, kertoo Nurmen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Henna Tasso.
”Vuonna 2017 kyläyhdistyksessä heräsi ajatus muuntamon hyödyntämisestä ja omistaja antoi sen kyläyhdistyksen käyttöön. Näin syntyi Aimalan kulttuurimuuntaja Kumu.”
Muuntamo sijaitsee Aimalankankaan muinaismuistoalueen välittömässä läheisyydessä Nurmen kylän kulttuurimaisemassa ja on useana vuonna ollut osa Suomen kylien järjestämää Avoimet kylät -tapahtumaa.
”Kumussa pidetään kahdesti vuodessa vaihtuvia taidenäyttelyitä. Muuntaja on auki kesä- ja talvinäyttelyineen ympäri vuoden ja näyttelyihin on vapaa pääsy. Lisäksi muuntamossa toimii myös kirjojen vaihtopiste”, Tasso kertoo.
Eksoottisempi tapa nauttia muuntamon tunnelmasta löytyy Helsingin historiallisesta Vallisaaresta Suomenlinnan naapurista. Siellä on mahdollista yöpyä vanhassa tornimuuntamissa.
1930-luvulla rakennettu, kahdeksan metriä korkea tornimuuntaja sijaitsee kallioisella rannalla kauniissa merimaisemissa. Muuntamo poistettiin alkuperäisestä käytöstään vuonna 1990 ja majoituskäytössä historiallinen torni on ollut vuodesta 2020 alkaen.
Intohimoisesti muuntamoihin suhtautuva Maarit Verronen kertoo itsekin yöpyneensä tutkimusmatkoillaan vanhassa puumuuntamossa.
”Yöpaikka oli metsästysmajaksi muutettu puuverhoiltu työmaamuuntamo, jossa oli sänky ja jossa pääsi luontevasti kokeilemaan tällaista eksoottisempaa yöpymismuotoa.”
Vanhat muuntamorakennukset ovat kuin aikakapseleita, jotka vievät meidät menneisyyteen ja muistuttavat meitä ajasta, kun sähköistyminen valtasi pohjoisen pimeät perukat ja öljylamput alkoivat vaihtua sähkölamppuihin.
Tornimuuntajat myös tuovat maisemaan historiallista kerrostuneisuutta, ajallista syvyyttä sekä historiallisten tarinoidensa kautta vahvistavat paikallista identiteettiä.
Kulkiessamme näiden sympaattisten tornien ohi, voimme kuvitella elämänmenossa tapahtunutta muutosta, kun sähkö alkoi virrata suomalaisten koteihin.
Kartoitetaan Suomen tornimuuntamot
Suomalaiset tornimuuntamot ovat uhattu ja yhä harvinaisemmaksi käyvä osa maisemaa.
Tamperelaisen Kari Paavolan ylläpitämä Tornimuuntamot-sivusto niputtaa tietokannaksi Suomen nykyiset ja vuoden 2000 jälkeen puretut muuntamotornit.
Sivustolta löytyy nykyisin yli 1 500 suomalaista muuntamoa. Harrastajille voi lähettää vinkkejä tietokannasta puuttuvista muuntamorakennelmista sivustolta löytyvien yhteystietojen kautta.
bussikirjasto.fi/muuntamot
- Osaston luetuimmat
