Tarinoita tanssiaskelin
Viikko ennen ensi-iltaa ei joensuulaisen nuorisoseura Motoran Ripakat-tanssiryhmän harjoituksissa tunnu minkäänmoista jännitystä. Alkupiirissä vaihdetaan kuulumisia, lämmitellään halihipalla ja harjoitetaan lihaskuntoa. Keskivartalon lihaksiston hallinta on tanssissa tärkeä.
”Tanssia hiotaan näin turvalliseen suuntaan, toinen toisiaan tukien”, selittää tanssinopettaja Mitja Pilke.
Sitten tanssitaan ketjuna, piirinä, pareittain – ja vauhdilla.
”Asenteella eteen päin! Napakasti! Nyt on hyvä!”, kannustaa tanssinopettaja Eveliina Pilke nuoria tanssijoita.
Mitja Pilke selittää, että piirimuodostelmia käytetään kansantanssissa ja harjoituksissa paljon.
”Piirissä huomioidaan ja nähdään toiset. Ollaan vertaisten katseen alla.”
Ripakoissa tanssii 16 nuorta, iältään 13–16 -vuotiaita. Moni on tanssinut Motorassa pienestä pitäen.
Viikon kuluttua harjoituksista nousevat Ripakat jo esiintymisasuissaan Joensuun kaupunginteatterin lavalle tanssimaan Eveliina ja Mitja Pilkkeen Kalevalaan pohjautuvaa kansantanssikoreografiaa Myrskyn tyttäret.
Esityksessä tanssivat Ripakoiden rinnalla Motoran aikuistuvien nuorten ryhmä Säpäkät ja aikuisten ryhmä Lupsakat.
Ripakoissa tanssivat Aino Ruotsalainen (14) ja Alva Rautanen (15) tunnustavat, että ennen esitystä jännittää. Kumpikin on tanssinut Motorassa jo pienestä asti.
”Se on kivaa ja saa kavereita. Mahtava yhteisöllinen harrastus”, tiivistää Aino Ruotsalainen kansantanssin merkityksen.
Alva Rautanen kehuu harrastusta monipuoliseksi ja iloitsee erityisesti siitä, että on Aino Ruotsalaisen kanssa päässyt jo apuohjaajaksi pienten Kiepukoiden ryhmään.
”Motora myös kouluttaa ohjaajia”, kertoo Eveliina Pilke.
Tanssijat ovat opettajiensa ohjauksessa harjoitelleet pitkin syksyä. Motoran kolmen tanssiteoksen joulukuinen vierailuilta Joensuun kaupunginteatterissa alkaa olla valmis.
Myrskyn tyttärien lisäksi illassa nähdään Emma Kantelisen koreografioima Taivaanrannan tarha. Ihmiselon iloista ja haasteista kertovan teoksen tanssii Pelmakat-ryhmä, jonka tanssijat ovat taidoissaan jo pitkällä.
Kolmannessa illan teoksista kertoo Vinhakat-ryhmä tanssien sadan vuoden takaisen Suomen historian kipupisteestä. Sisäministeri Ritavuoren murhaa käsittelevä tanssiteos sai ensi-iltansa Tampereella kesällä 2024.
Ritavuori-teoksen koreografi on Eveliina Pilke ja sen pääosan Joensuussa tanssii teoksen toinen koreografi Mitja Pilke.
Mitja Pilkkeellä on illan mittaan monta roolia. Hän on säveltänyt Niko Pentikäisen kanssa illan avauskappaleen, ja tällä kertaa myös soittaa Motoran oman Rälläkkä-yhtyeen mukana munniharppua.
Ensi-illassa Eveliina Pilke nousee lavalle vasta loppukiitosten aikaan hymyilevänä ja tyytyväisenä täyden teatterisalin yleisön aplodeihin. Näissä esityksissä hänen työpanoksensa on ollut lavan takana näkymättömissä, mikä on elintärkeä osa teosten onnistumista.
Tanssiteosten illan rohkeat aihevalinnat ja raikkaat koreografiat tuulettavat kansantanssin stereotypioihin juuttuneen katsojan ajatuksia. Kansantanssin teemat ovat kokeneet melkoisen muutoksen sitten mummin tanhuvuosien.
Mitja Pilke myöntää, että ennen kansantanssit käsittelivät liki yksinomaan rakkausteemaa, seurustelua ja riiaamista. Nuorisoseuraliikkeen arvomaailmaan sopien.
”Kansantanssi on elävää perinnettä, joka elää ajassa ja ottaa vaikutteita ympäriltään.”
Tänä päivänä käsitellään monenlaisia aiheita, kuten nyt Ritavuori-teoksessa historiallisen tapahtuman kautta vihapuhetta ja kansan kahtiajakautumisen seurauksia.
Kalevalan naisten kautta pohditaan naisten välisiä suhteita ja naiseutta. Taivaanrannan tarha käsittelee tanssiaskelin ihmissuhteita, mutta moninaisuuden kautta.
Kun kansantanssissa aiemmin oli tietyt askelkuviot vain miehille ja toiset vain naisille, ei rajaa tänä päivänä näy. Mitja Pilke iloitsee, että on saanut olla tekemässä naiseudesta kertovaa koreografiaa puolisonsa Eveliina Pilkkeen rinnalla.
”Olemme pohjoiskarjalaisia ja ylpeitä siitä.”
Vaikka Motoran tanssiohjelmisto on 2000-luvulla painottunut uusiin kansantanssikoreografioihin, ei perinteistä kansantanssia ole unohdettu. Eveliina Pilke korostaa, ettei kansantanssi itsessään ole uutta tai vanhaa.
”Kansantanssi on elävää perinnettä, joka elää ajassa ja ottaa vaikutteita ympäriltään. Se rakentuu perinteelle, mutta on tätä päivää. Se elää tässä ja nyt, se elää meissä eikä menneessä”.
Kansantanssissa ovat sen opettajille tärkeitä perinne, perinteet ja yhteisöllisyys. Eveliina ja Mitja Pilkkeelle se on myös itseilmaisun muoto.
”Se on oma tapamme tehdä tanssitaidetta”, Eveliina Pilke toteaa.
Mitja Pilke tiivistää kansantanssin perinteen loputtomaksi aarreaitaksi. Motoralla on käytössä digitaalinen tanssipankki, johon on digitoitu seuran vanhoja tanssivideoita. Siten on saatu talteen vuosikymmenten takaisia koreografioita ja askelluksia, joita tuodaan tähän päivään.
Tanssipankkiin kuvattuja tallenteita käytetään työkaluna opetukseen ja oppimiseen. Niitä voivat tanssijat katsella myös kotona.
”Maanittelussa leikitellään, näytetään osaamista ja halutaan tehdä vaikutus omaan pariin ja tätä nykyä myös katsojiin.”
Motoran juuret ovat vahvasti karjalaisessa kansantanssissa. ”Olemme pohjoiskarjalaisia ja ylpeitä siitä”, sanoo Mitja Pilke avatessaan karjalaisen kansantanssin ominaislaatua.
”Tietty terävyys, aksentti, virtaava liike ja näyttävyys. Olen itse saanut karjalaisen tanssin liikekielestä paljon.”
Karjalaisen kansantanssin pohjalta ovat Mitja Pilke ja Emma Kantelinen myös kehittäneet Maanittelua-kurssikokonaisuuden.
”Karjalaiseen tanssiin kuuluu tiettyjä askelikkoja, joihin liittyy improvisaatiota”, selittää Mitja Pilke.
Hän vertaa maanittelua hip hop -tanssin kisaan taidosta ja kekseliäisyydestä.
”Maanittelussa leikitellään, näytetään osaamista ja halutaan tehdä vaikutus omaan pariin ja tätä nykyä myös katsojiin.”
Nuorisoseura Motora alkaa olla aikuisen iässä. Liki 60 vuoden mittaan on toiminta laajentunut yhdestä kansantanssiryhmästä kokonaiseksi tanssi- ja musiikkiseuraksi.
Lapset tanssivat Pikkaraisissa, Suurosissa ja Kiepukoissa, nuoret Ripakoissa ja Säpäköissä. Aikuisille on viisi ryhmää. Tavoitteellisesti harjoittelevat Vinhakat valittiin Vuoden kansantanssiyhtyeeksi 2024. Lepposat ja Lupsakat harjoittelevat kansantansseja katrillista jenkkaan ja sottiisista valssiin.
Mitja Pilke kertoo kansantanssin suosion kasvaneen aikuisten keskuudessa. Harrastusta aloitellaan tai lajiin palataan.
”Usein taustalla on tanhumenneisyys, harrastus on katkennut nuorena. Nyt se on taas ’cool’.”
Pitkään toimineessa seurassa tanssii jo toisen ja kolmannenkin polven motoralaisia.
”Meitä on vauvasta vaarin”, naurahtaa Mitja Pilke.
Motora
Motora-kansantanssiryhmän perustivat Rauni ja Sakari Riikonen vuonna 1968.
Riikoset ohjasivat tanssiryhmää Joensuussa vuoteen 1993 saakka.
Motora rekisteröityi yhdistykseksi vuonna 1994.
Kansantanssia harrastavia ryhmiä on Motorassa nyt yksitoista, joissa tanssii noin 140 harrastajaa.
Nuorisoseuraa luotsaa talkoovoimin 15-jäseninen johtokunta.
Esityksissä musiikin tulkitsee Motoran oma bändi Rälläkkä, johtajanaan Marko Kotilainen.
- Osaston luetuimmat
