Egyptin hallitsijan Kleopatra VII:n marmorinen rintakuva noin vuosilta 40‒30 eaa. Kuva: Altes Museum Berlin / Public domain
Historian tunnetuin naisjohtaja vietteli ja tappoi vallassa pysyäkseen jopa omia sisaruksiaan
Egyptin kuningatar on maailman tunnetuin naisjohtaja, historiantutkija Jaakkojuhani Peltonen sanoo.
Kleopatra on yksi harvoja antiikin maailman hallitsijoista, joiden teot ovat eläneet halki vuosisatojen. Kuvassa on muinaisegyptiläinen seinämaalaus. Kuva: Andreyuu / istockphotoNiilin kuningatar Kleopatra on yksi maailman tunnetuimmista historiallisista henkilöistä. Hänen myyttinen tarinansa on inspiroinut niin kirjailijoita, taidemaalareita, historiantutkijoita, hallitsijoita kuin tavallista kansaa antiikista nykyaikaan.
Egyptin viimeinen farao vietteli Rooman mahtimiehiä, tapatti sisaruksiaan ja puhui tiettävästi seitsemää kieltä, kokosi armeijoita ja hallitsi valtakuntaa 20 vuotta.
Kleopatran hahmo on ikuistettu esimerkiksi William Shakespearen näytelmään ja Asterix-sarjakuvaan. Valkokankaalla Egyptin valtiasta tulkitsi ikimuistoisesti Elisabeth Taylor yhdessä Hollywoodin historian kalleimmassa elokuvassa vuodelta 1963.
Tampereen yliopiston tutkija Jaakkojuhani Peltonen on perehtynyt ansiokkaassa tietokirjassaan Kleopatran elämään ja jälkimaailman kuvaan hänestä.
Miehet ovat ihailleet historian saatossa Kleopatran kauneutta ja nykyajan populaarikulttuurissa hänestä on tullut voimaannuttava esikuva naisille.
Kleopatra VII syntyi vuonna 69 eKr. Ptolemaiosten hallitsijasukuun, joka oli hallinnut Egyptiä melkein 250 vuotta.
”Kleopatraa voi pitää historian tunnetuimpana naisjohtajana”, Peltonen sanoo.
Naiset saattoivat päästä valtakunnan johtoon, jos miespuolista perillistä ei ollut, hän kuoli nuorena tai poikalapsi oli alaikäinen. Uuden ajan Euroopan maineikkaita hallitsijoita ovat esimerkiksi Englannin kuningatar Elisabet I, Venäjän tsaari Katariina Suuri ja Ruotsin kuningatar Kristiina.
”Antiikin Egyptissä nainen saattoi olla valtaistuimella ainoastaan yhdessä sukuun kuuluneen miespuolisen jäsenen kanssa. Kleopatran johtajan aseman mahdollisti hänen alaikäinen pieni poikansa Caesarion”, Peltonen sanoo.
Historian pitkässä juoksussa johtajien paikat ovat olleet lähinnä miesten käsissä 1900-luvun lopulle saakka. Jaakkojuhani Peltosen mukaan Kleopatra onkin esitetty usein patriarkaattia, eli miesvaltaa, uhkaavana kavalana naisena.
”Vielä 2020-luvun Suomessa naisen täytyy todistaa johtajana, että hän on pätevä. Esimerkiksi Sanna Marinin toimintaa pääministerinä arvioitiin äitiyden näkökulmasta, mutta miespoliitikolta kysytään harvoin isyydestä”, Peltonen pohtii.
Egyptin kuningatar näyttäytyi roomalaisille historiankirjoittajille vierasmaalaisena vallananastajana. Toisaalta kreikkalaisen kulttuurin puolestapuhujalle Plutarkhokselle Kleopatra oli älykäs ja sivistynyt hallitsija.
”Miehet ovat ihailleet historian saatossa Kleopatran kauneutta ja nykyajan populaarikulttuurissa hänestä on tullut voimaannuttava esikuva naisille. Kleopatra on myös ylellisen ja tuhlailevan elämäntavan symboli”, Peltonen sanoo.
2000-luvulla esimerkiksi popin kuningattaret Madonna ja Katy Perry ovat poseeranneet julkisuudessa Kleopatran asuun pukeutuneena.
Kuninkaan tyttärenä Kleopatra kuului oman aikansa etuoikeutettuun väestönosaan. Hän sai nauttia Aleksandriassa Välimeren parhaasta koulutuksesta ja maailman suurimmasta kirjastosta.
Peltosen mukaan sivistyneellä hallitsijalla oli myös häikäilemätön puoli. Turvatakseen valta-asemansa Kleopatra tapatti ensin pikkuveljensä Ptolemaios XIV:n ja kolme vuotta myöhemmin pikkusiskonsa Arsinoe IV:n.
”Kleopatra ei kuitenkaan eroa väkivaltaisuudessa Ptolemaiosten hallitsijadynastian edeltäjistä. Veriset tappelut olivat tyypillisiä kuningassuvuille”, Peltonen muistuttaa.
Kleopatra käytti viehätysvoimaansa nousevan Rooman hallitsijoihin pysyäkseen vallassa. Hän solmi läheiset suhteet ensin Julius Caesariin ja Caesarin kuoleman jälkeen tämän sotapäällikköön, Marcus Antoniukseen.
Kleopatran uskotaan synnyttäneen Caesarille poikalapsen, Caesarionin ja myöhemmin hän sai Antoniuksen kanssa yhteensä kolme lasta.
”Kleopatra on kuvattu usein juonikkaana ja eroottisena naisena, joka sai miehet toimimaan tahtonsa mukaan. Tosiasiassa liittoutuminen Kleopatran kanssa oli hyödyllistä myös Julius Caesarille ja Marcus Antoniukselle”, Peltonen korostaa.
Elizabeth Taylor esitti Kleopatraa vuoden 1963 elokuvassa Cleopatra. Kuva: Kuva elokuvasta KleopatraSenaattorit tekivät salaliiton ja puukottivat Julius Caesarin hengiltä maaliskuussa vuonna 44 eKr. Suuren tukijan kuolema oli valtava järkytys Kleopatralle.
Salamurhan jälkeen Roomassa syttyi sisällissota Marcus Antoniuksen ja Caesarin ottopojan Octavianuksen kannattajien välillä. Kleopatra asettui sodassa Antoniuksen puolelle vahvistaakseen Egyptin asemaa Välimerellä.
Kleopatran ja Antoniuksen sotajoukot kärsivät ratkaisevan tappion Aktionin meritaistelussa vuonna 31 eKr. Octavianuksesta tuli myöhemmin Rooman ensimmäinen keisari Augustus.
Marcus Antonius teki itsemurhan, mutta Peltosen mukaan vangittu Kleopatra yritti vedota vielä Octavianukseen, jotta tämä olisi antanut kuningattaren ja poikansa pysyä vallassa.
”Kun Kleopatra tajuaa, että Octavianus ei anna periksi, hän päätyy itsemurhaan 39-vuotiaana 30 eKr. Octavianus olisi halunnut viedä Kleopatran näytille Roomaan nöyryyttävässä triumfissa eli voittokulkueessa.”
”Marcus Antonius ja Kleopatra on kuvattu myös rakkauden marttyyreina. He päättävät päivänsä kuin Romeo ja Julia.”
Jaakkojuhani Peltonen
FT Jaakkojuhani Peltonen on historian dosentti Tampereen yliopistosta sekä tutkimuskeskus Triviumin johtokunnan jäsen.
Hän on tutkinut erityisesti Aleksanteri Suuren historiaa, historian käyttöä sekä maskuliinisuutta antiikin maailmassa. Kirjoittanut teoksen Aleksanteri Suuri ‒ sankari ja myytti (2021).
Peltosen mukaan Kleopatran itsemurhan tekotavasta on useita teorioita. Suosituimman tulkinnan mukaan kuningatar olisi tehnyt kivuliaan itsemurhan myrkkykäärmeellä.
Kleopatran luokse olisi salakuljetettu viikunakori, jonne käärme oli piilotettu. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että Kleopatra turvautui hiusneulaan kastettuun myrkkyyn.
Kobra symboloi muinaisessa Egyptissä ikuista elämää ja suojelevaa eläintä, joten se tukisi Peltosen mielestä käärmeenpistoa.
Kleopatran dramaattinen itsemurha on lisännyt hänen jälkimainettaan, tutkija sanoo.
”Antiikin Roomassa itsemurhaa pidettiin kunniallisena ratkaisuna. Keskiajalla Kleopatra nähtiin varoittavana esimerkkinä siitä, miten ahneelle ja vallanhimoiselle naiselle käy. Marcus Antonius ja Kleopatra on kuvattu myös rakkauden marttyyreina. He päättävät päivänsä kuin Romeo ja Julia”, Peltonen tiivistää.
Antiikin hopeakolikkoon on ikuistettu Kleopatra ja Marcus Antonius. Kuva: Classical Numismatic GroupMarcus Antonius on Jaakkojuhani Peltosen mielestä yhtä lailla kiinnostava hahmo. Hänet on kuvattu kirjallisuudessa usein heikkona miehenä, joka tunnekuohussaan miellyttää liikaa Kleopatraa.
Esimerkiksi William Shakespearen kuuluisassa näytelmässä huomio keskittyy kaksikon intohimoiseen rakkaussuhteeseen.
Sisällissodassa voittajaksi päätynyt Octavianus leimasi propagandassaan Antoniuksen mieheksi, joka hylkää isänmaansa noitanaisen tähden, Peltonen kertoo.
”Itsehillintä on tärkeä ominaisuus roomalaisilla miehillä. Yleisen tulkinnan mukaan Marcus Antoniuksen ihastuminen Kleopatraan menee överiksi”, tutkija sanoo.
Sosiaalinen asema vaikutti Peltosen mukaan antiikin Roomassa siihen, millaiset seksuaaliset suhteet olivat sallittuja.
”Esimerkiksi vapaasyntyisten tyttöjen ja naisten koskemattomuutta varjeltiin. Nuoret miehet sitä vastoin saivat käydä vapaasti ilotaloissa.”
Lähde: Jaakkojuhani Peltonen, Kleopatra ‒ viimeisen faaraon myytti, Gaudeamus 2025.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
