Väestön lisäytyminen vaikuttaa kilpailuun jokaisesta suupalasta, kirjoitti MT 100 vuotta sitten

Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti sata vuotta sitten, että maailmassa on vajaat kaksi miljardia asukasta. Nykyään ihmisiä on jo yli kahdeksan miljardia. Kuvituskuva. Kuva: Sanne Katainen

Väestöoloista ja politiikasta.

Ne tiedonalat, joiden tarkoituksena on väestöolojen tieteellinen pohtiminen, ovat väestöoppi, joka selvittelee väestön ja sen kehityksen ehtoja sekä taloudellisia edellytyksiä, väestöpolitiikka, joka väestöopin esiintuomien tosiasiain perusteella määrää valtion tehtävät väestöön nähden, sekä väestötilasto, joka tutkii väestöoloissa esiintyviä joukkoilmiöitä ja näiden säännönmukaisuutta.

Väestötutkimuksen esineenä on siis ihminen, joka toiselta puolen kuuluu luontoon ja on sen lakien alainen sekä toiselta puolen yhteiskuntaan, ollen siinä vaikuttavista tekijöistä riippuvainen. [...]

Väestötilaston avulla voidaan ensinnäkin todeta väkiluku suuremmalla tai pienemmällä alueella. Kansantaloudellisessa suhteessa on väestön suuruudella varsin suuri merkitys, koska se määrää yhteiskunnan suorituskyvyn, taloudellisen tuotannon laadun ja laajuuden, sekä taloudellisen vaihdannan muodot ja hyödykkeiden jakautumisen. [...]

Väestön lisäytyminen vaikuttaa yksityiseen ihmiseen siten, että kunkin yksilön on tällöin yhä useamman kanssa kilpailtava samoista asemista ja työpaikoista, samasta suupalasta. Väestön lisääntyessä kuitenkin myös pääomat ja tuotannon voimaperäisyys kasvavat, helpoittaen elämää.

Jos nämä eivät lisäänny yhtä nopeasti kuin väestö, vaikeutuu toimeentulo, syntyy liikaväestöä.

Paljonko on sitten ihmisiä tätä nykyä maapallolla? Yhteensä 1,8 miljardia. [Vertailun vuoksi: nykyään noin 8,1 miljardia.]

Nimimerkki Työtäpelkäämätön haki uutta palveluspaikkaa Maaseudun Tulevaisuuden ilmoituksella. Kuva: Kansallisarkisto

Vakava onnettomuus Keravalla.

Kun teollisuusneuvos F. A. Paloheimo, joka asuu kesällä Keravalla, saapui eilen tapansa mukaan polkupyörällä Keravan asemalle, ajoi hän lähellä asemaa yhteen auton kanssa, joka kulki kovaa vauhtia yrittäen ennättää junalle ennen sen lähtöä.

Hra Paloheimo jäi auton pyörän alle loukkautuen hengenvaarallisesti. Hänet tuotiin viipymättä Helsingin kirurgiseen sairaalaan. Täällä hänen tilansa todettiin sangen vakavaksi.

Auto suohon Viitasaarella.

Kun linjalla Jyväskylä–Viitasaari kulkeva Hudson henkilöauto täynnä matkustajia, oli matkalla kaupungista Viitasaarelle, tapahtui Niinilahden vaiheilla metsäänajo, jolla onneksi ei ollut sen vakavampia seurauksia.

Paikka, missä auto syöksyi tiepuoleen, oli suoperäistä maata ja tunkeutui auto siihen pitkälti. Vaunussa olijat pääsivät pelkällä säikähdyksellä, eikä itse autokaan rikkoutunut kovin pahoin.

Syynä tiepuoleen ajamiseen oli kuljettajan torkahtaminen ohjauskiekon ääreen, hän näet oli parina yönä ajamassa oltuaan kovasti väsynyt. Viinaksilla ei ole syytä tapahtumaan.