Kyläkoulujen tueksi perustettiin uusi hanke: Kyläkoulukummeiksi etsitään nyt innokkaita

Viime vuosikymmenten aikana monet kyläkoulut ovat joutuneet lakkautusuhan alle keskittämisen ja talouspaineiden vuoksi. Kuva: Suvi Elo

Kyläkoulukummit on uusi kansalaislähtöinen toimintamalli, jonka tavoitteena on tukea pieniä, uhanalaisia kyläkouluja ja vahvistaa maaseudun elinvoimaa.

Kyläkoulukummit kutsuu mukaan yksityishenkilöitä, yrityksiä, yhdistyksiä ja yhteisöjä toimimaan kyläkoulujen tukijoina ja puolestapuhujina, hankkeen tiedotteessa kerrotaan.

Kyläkoulut ovat monilla paikkakunnilla kylien sydän: ne kokoavat yhteen lapset, perheet ja sukupolvet sekä ylläpitävät paikallista identiteettiä ja yhteisöllisyyttä. Kyläkoulut ovat osa Suomen huoltovarmuutta: ne turvaavat lasten arjen, paikallisen yhteisön toimintakyvyn ja alueellisen resilienssin myös kriisi- ja poikkeustilanteissa.

Viime vuosikymmenten aikana monet kyläkoulut ovat joutuneet lakkautusuhan alle keskittämisen ja talouspaineiden vuoksi. Yli 2 000 pientä koulua on lakkautettu 30 vuoden aikana. Kyläkouluja on jäljellä enää neljä prosenttia vuoden 1995 määrästä, hieman yli 200.

Kyläkoulukummit syntyi tarpeesta tuoda näkyväksi se valtava arvo, jota pienet koulut tuottavat lapsille, perheille ja koko yhteiskunnalle. Kyse ei ole vain koulurakennuksista, vaan lasten arjesta, turvallisuudesta ja elävistä kylistä.

Tavoitteena on jakaa tietoa kyläkoulujen ja yhdysluokkaopetuksen rikkaudesta sekä tuoda esille valtion toimesta 1997 poistetun lähikoululisän palauttamisen tärkeyttä, kertoo kampanjan taustaryhmä.

Lähikoululisän palauttamiseksi on tehty kansalaisaloite elokuussa 2025, ja nimien keruu jatkuu helmikuuhun asti.

Kyläkoulukummi-hankkeen suojelijoina toimivat psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen, psykiatri Ben Furman sekä psykologi Aku Kopakkala.

Lisätietoa hankkeesta saa Kyläkoulujen kummien Facebook-sivustolta.