Uutuusdokumentti Etykistä herättää valkokankaalla eloon Kekkosen, Fordin ja Brežnevin
Arthur Franckin dokumenttielokuva The Helsinki Effect tulee elokuvateattereihin 11. huhtikuuta.
Sikaria polttava Leonid Brežnev nostaa maljan Henry Kissingerin ja Gerald Fordin kanssa 1. elokuuta 1975 Finlandia-talossa. Kuva: David Hume KennerlyMainion katsauksen vuoteen 1975 antaa Arthur Franckin tuore dokumenttielokuva The Helsinki Effect, alaotsikkona Turha kokous, joka muutti kaiken. Sen ensi-ilta nähtiin Finlandia-talolla 3.2. ja elokuvateattereihin se tulee 11. huhtikuuta, ei aiemmin ilmoitettuna 21.2.
Dokumentti vie katsojan kulissien taakse ja Helsingin kaduille: nähdään mustien autojen letkoja, enemmän valtionpäämiehiä koolla kuin koskaan aiemmin, valtiojohtajien kirjeenvaihtoa painonpudotuksesta, tekoälyn puhetta Yhdysvaltain presidentin Gerald Fordin ja ulkoministeri Henry Kissingerin sekä Leonid Brežnevin äänillä.
Ilmenee, että ilmapiiri viileni parin vuoden kokousvalmistelun aikana: Neuvostoliitto karkotti kirjailija Aleksandr Solženitsynin ja Turkki miehitti osan Kyprosta.
Itse konferenssia katsellessa kylmää, sillä rauhankokouksessa puhujapönttöön kipuaa paitsi Ruotsin Olof Palme myös ylipitkän puheen pitänyt Romanian Nicolae Ceauşescu.
”Myöhemmin ilmeni, että hän varasti ajan lisäksi myös rahaa”, elokuvan kertoja veistelee.
Itse konferenssia katsellessa kylmää, sillä rauhankokouksessa puhujapönttöön kipuaa ylipitkän puheen pitänyt Romanian Nicolae Ceauşescu.
Huumori ja taitava leikkaus ovat toimivia tehokeinoja tekoälyn ohella.
Koko elokuva alkaa dramaattisesti, kun päätösasiakirjaa juuri allekirjoittavan Brežnevin kynä pysäytetään. Hän on tekemässä virheen, katsojalle kerrotaan.
Koko Etyk oli nimittäin Neuvostoliiton idea, sillä se halusi turvata rauhan ja toisen maailmansodan jälkeiset valtiorajat. Yhdysvallat epäili hanketta jonkinlaiseksi juoneksi, mutta kävikin päinvastoin: vapauden henki pääsi pullosta, tarttui ihmisiin ja murensi lopulta Neuvostoliiton.
Virhepä siis hyvinkin.
Suomen mahdoton ja jatkuva tehtävä oli elokuvan mukaan vakuutella Neuvostoliitolle, että kaikki käy hyvin. Asialla oli kertojan sanoin ”jokapaikanjumala” Kekkonen.
Franck sanoi, että elokuvan tekeminen on helpompaa kuin diplomatia, jolta voi kuitenkin oppia kärsivällisyyttä.
Etyk voi kuulostaa pölyttyneeltä elokuvan aiheelta, mutta yhtään historiasta kiinnostuneelle dokumentti onkin varsin virkeä, vetävä ja opettavakin elämys.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



