Kotimaa

Lentoemännillä lottahenkeä osallistua koronaepidemian taltuttamiseen – Sipoon vanhuspalveluihin saadaan perjantaina ensimmäiset käsiparit töihin

Sipoon vanhustyön johtaja perään kuuluttaa reservien rakentamista nyt, ennen kuin koronaepidemian huippu ehtii päälle. Hän pitää finnairilaisten vapaaehtoisuutta esimerkillisenä.
Kari Salonen

Sipoon vanhusten ja vammaispalveluiden yksikössä aloittaa perjantaina kaksi Finnairin lentohenkilökunnan lomautettua ammattilaista. He tulevat kotihoidon työntekijöiden avuksi palkattuina työntekijöinä, sillä heillä oli ennestään hoitoalan kokemusta tai koulutusta.

Aloite syntyi lentohenkilökunnan keskuudessa viime viikolla.

Sipoon vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Helena Räsänen pitää yhteydenottoa esimerkillisenä.

"Tämä tauti on ahdistava meille monelle. Moni vetäytyy, ettei tarvitsisi vain kohdata sairautta. Siksikin on liikuttavan hieno veto henkilökunnalta, että haluavat tulla auttamaan", hän kiittää.

Eduskunnan hyväksymä työvelvoite on luonnollisesti myös tärkeä, mutta vapaaehtoisuus on aina parempi.

"Toivoisin, että tällainen aktiivinen malli saataisiin synnytettyä ennalta eikä niin, että se tulee pakon sanelemana."

Lentoyhtiön henkilökunta on lomautettuna ja etsii sen ajaksi palkkatyötä. Toive luonnollisesti siis on, että mahdollisesta keikkatyöstä maksetaan korvaus, kuten Sipoo on päättänyt tehdä.

"Tämä on vähän niin kuin lottatilanne", Finnairin purserina toimiva Ami Niemelä vertaa.

Sipoon lisäksi hän on ollut yhteydessä Espoon sote-alueeseen. "Siellä vastaus oli myös ilahtunut, mutta asia eteni henkilöstöyksikköön, josta ei ole kuulunut sen jälkeen mitään."

Kaikkiaan Niemelä sanoo, että hänellä on listalla 30 vapaaehtoista tarttumaan työhön. Hoivapalveluyritys Attendo ja yksityinen terveysfirma Mehiläinen ovat myös nyt kysyneet Finnairin henkilöstöpalvelusta tietoja vapaaehtoisista.

"Meille on työssä tuttua se, että joka ainut tarttuu toimeen ennen kuin ongelma kaatuu syliin. Meille auttaminen on sisään rakennettu palikka", Niemelä kuvaa matkustamohenkilökunnan työotetta.

Niemelä tietää varsin hyvin, että lentohenkilökunta ei pysty eikä haluakaan ruveta tekemään sairaanhoitajien vastuullista työtä.

"Mutta näin voidaan ehkä vapauttaa sairaanhoitajia omaan substanssiinsa. Heitä ei ole lähiviikkoina varaa pitää toimistossa istumassa", hän järkeilee.

Helena Räsäsen mukaan kaikki reservit ovat siis nyt tärkeitä varautumisessa ennen kuin tilanne riistäytyy resurssien puolesta samaan, mikä on nähty esimerkiksi Italiasta ja Espanjasta.

Hoitohenkilöstössä joku voi myös saada työssä tartunnan, minkä jälkeen isompi joukko joutuu karanteeniin samalla osastolla. Siksi tarvitaan reserviin ihmisiä ottamaan niitä tehtäviä, joita voivat hoitaa muutkin kuin ammatissa jo toimivat ihmiset.

Esimerkiksi Sipoon kunnan päiväkodeista on tiedossa lähihoitajan koulutuksen saaneita. Myös neljä finnairilaista lisää on valmiina reservissä.

Kotipalveluun tarvitaan eritasoisia ihmisiä auttamaan vanhuksia esimerkiksi peseytymään ja pukeutumaan.

"Vaikka kaikki lentohenkilökunnasta eivät olisi olleet hoitotyössä, niin heillä on paljon ea-koulutusta ja kokemusta sen käytöstä. Lisäksi työtapa on sellainen, että tietyt asiat tehdään niin kuin on sovittu eikä ruveta sooloilemaan. On tosi tärkeää, että tehdään asiat oikein ja kunnolla", Räsänen muistuttaa.

Hän toteaa, että muualtakin vastaavalla taustalla tulevat ovat nyt tärkeitä sosiaali- ja terveyspalveluille reservinä.

"Varautuminen on tärkeää tehdä nyt eikä vasta kun tilanne on pahimmillaan päällä. Nyt ehditään vielä perehdyttää ihmisiä työhön", Helena Räsänen painottaa.

Koronaviruksen eteneminen tuntuu jo nyt henkilöstön paineen lisääntymisenä.

"Ahdistaa tämä meitäkin. Siksi tuntui niin niin ihanalta, kun eilenkin sain illalla viestin: `Helena, me selvitään tästä yhdessä´."

Räsänen toteaa jokaisen suomalaisen kuulleen sota-ajan "kaveria ei jätetä" -hengestä. Sellaista myönteistä tulevaisuuteen uskoa osoittaa hänestä myös finnairilaisten aloitteellisuus.

"Autetaan lähellä olevia, jos yritys kaatuu tai työpaikka menee. Tämä ei olen vain julkisen sektorin tehtävä, vaan jokainen voi auttaa – ihan vaan soittamalla toisille."

Korjattu uutista 27.3. kello 9:08: Attendon on hoivapalvelu-, ei henkilöstöpalveluyritys.

Sipoossa on 270 kotihoidon vakituista, kotihoidon säännöllistä apua saavaa, iäkästä asiakasta. Helena Räsänen on todella tyytyväinen, että heistä kellään ei ole hengitystieoireita.

"Ja haluammekin pitää heidän terveinä kotona."

Kotihoidon ympärille on syntynyt yhteistyössä seurakuntien kanssa vapaaehtoisverkosto, johon on voinut ilmoittautua verkon kautta.

Kaikille 80 vuotta täyttäneille soitetaan kotiin. Lisäksi sosiaalihuollon koronapuhelin pyörii toista viikkoa. "Siihen voivat soittaa kaikki, jotka tarvitsevat kauppa-, apteekki- tai koiran ulkoilutusapua tai ihan juttukaveria. Apua on pystytty järjestämään heti puhelun aikana", Räsänen kertoo.

Vapaaehtoisavussa tärkeää on, että vanhuksiin ei olla kontaktissa. "Vanhat ihmiset saavat ostaa kauppatavarat laskuun. Ja kassi jätetään sovittuun paikkaan."

Tukena Sipoossa toimii tiimi, joka käy tarvittaessa kotikäynnin.

"Lisäksi olemme saaneet apua omilta kunnan terveysaseman lääkäreiltä iltaan ja viikonloppuun. Näin voimme hoitaa vanhukset kotona ja vältämme näin heidän turhia sairaalan lähettämisiään. Siellä he ovat riskiryhmään kuuluvina herkkiä saamaan mahdollisen tartunnan", Räsänen myös kertoo.

Lue lisää