Tarkkailuluokka on Suomelle kaivattu herätys
Syntipukkeja Suomen vakavaan tilanteeseen on haettu, mutta yksittäistä selkeää syyllistä ei ole, kirjoittaa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Petri Sarvamaa: trendi on jatkunut jo usean hallituskauden ajan ja lähes jokainen eduskuntapuolue on ehtinyt tehdä siihen johtaneita päätöksiä.
Suomi-neidon taakkana on iso velkalasti. Kuva: Timo Filpus12.12.202508:15
Maailman onnellisin kansa, kansainvälisesti arvostettu koulutusjärjestelmä ja vankka hyvinvointivaltio. Suomella on monta ylpeydenaihetta, joilla olemme rakentaneet kuvaa itsestämme mallikelpoisena pohjoisen pikkuvaltiona.
Nyt tuo kuva on saanut julkisessa keskustelussa syvän särön: mallioppilas on asetettu EU:n tarkkailuluokalle.
Tarkemmin sanottuna Suomi on siis joutunut EU:n alijäämämenettelyyn, sillä julkisen talouden alijäämä on kivunnut 4,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämä ylittää sallitun kolmen prosentin rajan. Seuraamme nyt muun muassa Italiaa ja Ranskaa, jotka ovat jo pitkään kamppailleet samojen ongelmien kanssa.
Uutinen ei tullut yllätyksenä. Kansantalouden kasvun kanssa olemme kamppailleet jo vuosia. Nokian alamäki, metsäalan taantuma ja väestön ikääntyminen ovat kaikki osaltaan ajaneet meitä kohti velkaantumisen syvää kuilua. Hyvinvointivaltiotamme on ylläpidetty velkaa paisuttamalla, samalla kasvattaen taloudellisia riskejä.
Lopputulos on surullinen: tuoreen tilaston mukaan Suomen talous kasvoi vuonna 2025 vähiten kaikista OECD-maista.
Moni etsiikin jo syntipukkeja. Selkeää syyllistä vakavaan tilanteeseen ei kuitenkaan ole. Trendi on jatkunut jo usean hallituskauden ajan ja lähes jokainen eduskuntapuolue on ehtinyt olla mukana tekemässä talouteen liittyviä päätöksiä. Tulokset ovat jääneet laihoiksi.
Viimeaikainen keskustelu on tosin edistänyt sitä, miten varainkäytöstä puhutaan ja kuinka vakavasti ongelma otetaan. Esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusviraston raportti edellisen hallituksen pandemianaikaisista lisämenoista on nostanut esiin kysymyksiä siitä, kuka kantaa loppukädessä vastuuta kansantalouden heikosta jamasta.
Ottamatta kantaa kiistanalaisiin yksityiskohtiin on ollut hienoa nähdä, kuinka vastuullisen varainkäytön tärkeyteen on nyt herätty. Sen sijaan että etsisimme syyllisiä, meidän tulisi kohdata alijäämä ja velkaantuminen yhdessä.
On syytä muistaa, että ”tarkkailuluokka” on varsin räikeä termi alijäämämenettelylle. Menettelyyn mennään kehittymään, ei kärsimään. Sen toimet tähtäävät loppupeleissä talouden tasapainottamiseen, eivätkä suinkaan laajemman pilkan rakentamiseen.
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen taannoisen raportin mukaan Euroopan komissio ei ole edes käyttänyt kaikkia valtuuksiaan tiukempien toimenpiteiden määräämiseksi. Kyse on enemmän herätyksestä kuin rangaistuksesta.
Katse on käännettävä eteenpäin. Vastuullinen varainhoito on nyt päättäjien ja kansalaisten mielissä. Tarkkailuluokka voi lopulta olla juuri se kaivattu herätys, jonka avulla Suomi löytää tiensä kohti parempaa talouskasvua.
Kolumnin kirjoittaja on EU:n tilitarkastustuomioistuimen jäsen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
