Kaupan liitto esitti toimia myymälävarkauksien ehkäisemiseksi – "Kaupan näkökulmasta rikokset ovat olleet kasvussa" - Kotimaa - Maaseudun Tulevaisuus
Kotimaa

Kaupan liitto esitti toimia myymälävarkauksien ehkäisemiseksi – "Kaupan näkökulmasta rikokset ovat olleet kasvussa"

Suomessa kaupan henkilökunnan riski joutua väkivallan tai uhkailun uhriksi on moninkertainen Englantiin ja Alankomaihin verrattuna.
Heta-Linnea Kovanen
Myymälävarkauksia halutaan jatkossa ennaltaehkäistä entistä tehokkaammin esimerkiksi paikallisen sovittelun avulla.

Kaupan liiton turvallisuusvaliokunta esitti maanantaina uusia toimia myymälävarkauksien ennaltaehkäisemiseksi. Kaupan liiton turvallisuusasiantuntija Lauri Kulosen mukaan tuoreet toimintaohjeet on suunniteltu niin, että ne ovat sovellettavissa kaikenkokoisissa myymälöissä.

"Toki se on aina yrityksen itse päätettävissä, miten he ohjeita hyödyntävät. Esimerkiksi kaupan ja viranomaisten välisen tiedonvaihdon parantamiseen liittyvät toimenpiteet voivat edellyttää uuden tietojärjestelmän hankkimista. Kauppojen pitää sitten miettiä, missä liikkeissä ne kannattaa ottaa käyttöön", Kulonen pohtii.

Esimerkiksi paikallista sovittelua, jossa tavallisesti alaikäiselle myymälävarkaalle tarjotaan mahdollisuus ottaa vastuu teoistaan sovittelulla ja vahinkojen korvaamisella, voidaan Kulosen mukaan hyödyntää myymälän kokoon katsomatta. Malli on tällä hetkellä käytössä esimerkiksi Uudenmaan alueella niin sanotun katusovittelun muodossa.

Poliisin omat tilastot kertovat, että virkavallan tietoon tulleiden näpistysrikosten määrä on ollut viimeisen kymmenen vuoden ajan Suomessa laskussa. Turvallisuusvaliokunnan puheenjohtaja Mikko Koskisen mukaan kaupoissa havainnot ovat olleet erisuuntaisia.

"Kaupan näkökulmasta rikokset ovat olleet kasvussa, eivätkä poistuva ongelma".

Myymälävarkaudet ovat myös riski henkilökunnan työturvallisuudelle. Suomessa kaupan henkilökunnan riski joutua väkivallan tai uhkailun uhriksi on kaksinkertainen Englannin kauppaan, ja jopa viisinkertainen Alankomaiden kauppaan verrattuna. Tiedot perustuvat Helsingin yliopiston kriminologian laitoksen yritysuhritutkimukseen. Väkivaltarikollisuutta koskevissa tutkimuksissa Suomen ja muun läntisen Euroopan välillä vallitseva volyymiero on tavallisesti liitetty alkoholisoituneen ja syrjäytyneen miesväestön ongelmiin.

"Uskon, että tämä asia näkyy myös kaupan alan yrityksissä", Lauri Kulonen toteaa.

Uhkaavissa tilanteissa henkilökunnan toimintaperiaatteet ovat Kulosen mukaan aina samat.

"Säilytetään rauhallisuus ja pyritään saamaan ympärillä olevat ihmiset huomaamaan käynnissä oleva tilanne", Kulonen linjaa.

Ensisijaisesti uhkaava tilanne kannattaa Kulosen mukaan selvittää aina neuvottelemalla.

"Jos tämä ei ole mahdollista, niin pyritään saamaan vartija ja muu henkilöstö avuksi tilanteeseen. Jos tämä ei onnistu, niin apua kannattaa hakea lähellä olevilta ihmisiltä."

Esimerkiksi pienissä kyläkaupoissa apuvoimia ei ole aina saavilla. Tilanteen salliessa kauppias voi yrittää pysäyttää myymälävarkaan omin voimin. Työturvallisuus on kuitenkin aina etusijalla.

"Jos kauppiaasta tuntuu siltä, että hän pystyy työturvallisuuden huomion ottaen suorittamaan kiinnioton, niin se on periaatteessa mahdollista. Hinnalla millä hyvänsä myymälävarasta ei pidä lähteä pysäyttämään", Kulonen korostaa.

Jos kiinniotto ei ole vaihtoehto, kannattaa myymälävarkaan henkilöllisyydestä kerätä mahdollisimman paljon tietoa.

"Suurimmassa osassa myymälöistä on onneksi nykyään kameravalvonta.

Sekä Kulonen että Koskinen korostavat, että myymälävarkauksiin toistuvasti syyllistyvien kohdalla sakkorangaistukset on voitava muuttaa tuomioistuinmenettelyssä vankeusrangaistukseksi.

Lue lisää

Suojatie ei ole vieläkään nimensä veroinen, poliisi varoittaa

Panimoliiton uusi toimitusjohtaja ajaa peuroja ja viihtyy baareissa: "Olen aina ollut pubi-ihminen"

Jokasyksyiset rengasratsiat toteutuvat rajoitetusti – poliisi valvoo tehostetusti partioinnin ohella

Korona vaihtoi syksyiset rengasratsiat valistukseen