Kotimaa

Etätyöpäivän aikana sattunutta haaveria ei välttämättä korvata työtapaturmana – esimerkiksi palaverin kuuntelu kävelylenkillä voi olla riski

Lakisääteinen työtapaturmavakuutus ei kata etätyöläisen ruoka- ja kahvitaukoja tai päiväkodissa käymistä. Silloin suuntana ovat julkinen hoito ja Kela.
Timo Filpus
Etätöissä sattuu työtapaturmia vähemmän kuin toimistossa ja niitä korvataan lakisääteisestä vakuutuksesta vain, jos onnettomuus liittyi suoran työn tekemiseen.

Samalla kun koronapandemia jatkuu, jatkuu myös etätyö. Osalla työpaikoista, kuten Maaseudun Tulevaisuudessa, etätyötä jatketaan myös tautikurimuksen jälkeen.

Niinpä kodeissa on laitettu kuntoon työpisteitä. Työpäivää on rytmitetty uudelleen ja työn ja vapaa-ajan välille koetettu vetää eroa.

Mutta yksi asia saattaa olla vielä rempallaan: vakuutukset.

”Lakisääteisen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen korvaussuoja on etätyössä suppeampi kuin toimistolla käytäessä. Työnantajille ja työntekijöille tulee välillä yllätyksenä se, että etätyöpäivän aikana sattunutta tapaturmaa ei korvata työtapaturmana”, sanoo LähiTapiola Vahinkovakuutuksen korvauspalveluiden lakimies Teemu Kastula.

Etätyössä korvataan vain työnteon yhteydessä sattuneet tapaturmat, mutta ei esimerkiksi virkistys- tai lounastaukoja.

Eli jos etätyöpäivän aikana lounastauolla tuoli pettää alta, sitä ei korvata, mutta jos sähköpöytä romahtaa syliin työnteon yhteydessä, kyseessä onkin työtapaturma?

”Juuri näin. Ratkaisevaa on tapaturman yhteys työntekoon. Etätyöpäivinä ei myöskään ole työmatkoja, joilla voisi sattua korvattavia työtapaturmia. Etätyötapaturmia koskeva korvaus- ja oikeuskäytäntö on kuitenkin vasta muotoutumassa.”

Jos sen sijaan menee työpaikalle, lakisääteinen suoja kattaa myös siellä tavanomaisessa toiminnassa sekä kodin ja toimiston välisellä matkalla sattuneet tapaturmat. Myös pienet poikkeamat, kuten päiväkodissa pistäytymiset, sallitaan työmatkoilla.

Kotonakin korvauksia on saatu tapaturmista, joissa on haettu toisesta huoneesta työpaperia tai työkoneen laturia.

Suositut kävelykokoukset ovat harmaalla alueella. Vaikka luureista kuuluisi työpalaveri, tapaturmat eivät Kastulan mukaan välttämättä kuulu lakisääteisen vakuutuksen piiriin.

”Tilannetta voi muuttaa se, jos kävelykokoukseen kehottaa esimies. Oikeuskäytäntöä asiasta ei kuitenkaan vielä ole.”

Lakisääteisen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen yhteistyöelin Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) on kerännyt tietoa korona-ajalta. Tulos samaan aikaan sekä on että ei ole yllättävä: työtapaturmia on sattunut nyt ennätyksellisen vähän.

Tavallisesti niitä sattuu palkansaajille 123 000–130 000 vuodessa, vuonna 2020 vain 103 700.

”Siinä on noin 18 prosentin eli aika ratkaiseva pudotus. Viime vuosi oli hyvin poikkeuksellinen. Suurin syy työtapaturmien vähenemiseen ovat koronarajoitukset ja talouden hiljeneminen”, Kastula sanoo.

Tulos yllättää, koska nyt on oltu paljon kotona ja kotihan on tunnetusti ihmiselle vaarallisin paikka.

”Kotonakin sattuu tapaturmia, mutta näistä harva on etätyötapaturma”, Kastula sanoo.

Lakisääteinen korvaussuoja kattaa vain suoraan työn tekemiseen liittyneet tapaturmat, ja etätöitä tehdään yleensä turvallisissa asiantuntija-ammateissa. Jos työntekijä hipsii sängystä keittiöön kahvia keittämään ja kurvaa siitä sitten työpöytänsä ääreen, jo moni työpaikalle menemisen riski jää pois: ulkoportaiden ja katujen liukkaus, risteykset ja teiden ylitykset matkalla junaan tai bussille sekä törmäily tolppiin, oviin ja muihin ihmisiin.

”Ennätyksellisen vähän” taas tarkoittaa, että korvattavia tapaturmia on sattunut korona-aikana aiempaa vähemmän. Numeroissa näkyy, että korona siirsi miljoona suomalaista etätyöhön, eikä työmatkoja ole ollut.

Jos alkuvuodesta 2020 vielä olikin, silloin liikkumisen teki tavallista turvallisemmaksi leuto talvi, Kastula kertaa.

Noin prosentti korvatuista työtapaturmista on sattunut viime vuosina kotona, eikä laaja siirtymä etätöihin ole juurikaan näkynyt sattumispaikkojen jakaumassa.

Tänä vuonna vapaa-ajan tapaturmien ja työtapaturmien määrä on kääntynyt taas kasvuun, kun ihmiset ovat palanneet työpaikoille ja liikkuvat enemmän.

Nykyinen laki on tullut voimaan vuonna 2016, mutta vasta etätyön yleistyminen on nostanut etätyötapaturmat keskusteluun.

Korvaukset perustuvat työtapaturma- ja ammattitautilakiin, ja vakuutusyhtiöiden roolina on tehdä lainmukaisia korvauspäätöksiä, Kastula sanoo.

Lakisääteisten korvausten linja onkin kaikilla vakuutusyhtiöillä sama.

Ne myös tarjoavat työnantajille lakisääteistä vakuutusturvaa täydentävää turvaa, kuten etätyövakuutusta ja vapaa-ajan ryhmävakuutusta.

”Työntekijän tapaturma on aina riski työnantajalle. Riskinä on esimerkiksi työntekijän vakava vamma ja jopa pysyvä työkyvyttömyys eli eläke. Nopea hoitoon pääsy tapaturman sattuessa on sekä työntekijän että työnantajan etu”, Kastula sanoo.

Jos lakisääteinen vakuutus ei kata etätyöpäivän aikana sattunutta tapaturmaa eikä omaa yksityistä tai työnantajan täydentävää vakuutusturvaa ole, hoitokuluja korvataan Kelan yleisestä sairausvakuutuksesta. Kela korvaa kuitenkin vain osan yksityisen terveydenhuollon hoidosta, Kastula huomauttaa.

Korona vähensi työtapaturmia liki viidenneksen

  • Vakuutuslaitokset korvasivat vuonna 2020 yhteensä 103 700 palkansaajille ja 5 700 yrittäjille sattunutta työtapaturmaa.
  • Palkansaajien työtapaturmista 87 500 sattui työpaikalla työtehtävissä ja 16 200 asunnon ja työpaikan välillä.
  • Tapaturmien kokonaismäärä väheni vuonna 2020 lähes 18 prosenttia. Työpaikoilla sattuneita oli 15 ja asunnon ja työpaikan välillä ilmoitettuja 30 prosenttia edellisvuotta vähemmän.
  • Jo ennen koronapandemiaa noin kolmannes suomalaisista teki etätöitä vähintään satunnaisesti.
  • Nyt työtapaturmavakuutuksesta haetaan korvauksia yhä enemmän etätyöpäivän aikana sattuneista vahingoista.
  • Korvatuista työtapaturmista noin prosentti on sattunut etätöissä jo useamman vuoden ajan. Etätöitä tehdään siis eniten pieniriskisissä ammateissa eikä riskiin vaikuta se, tekeekö töitä toimistossa vai kotona.
Lue lisää

Etätyö, kapitalistin märkä unelma, on tuonut Suomen talouteen tuottavuusloikan

Asiantuntija varoittaa vakavasta tulipaloriskistä tiloilla – jäteöljyä päätyy edelleen paikkoihin, joihin se ei kuulu

Suomen Yrittäjät: Yritysten etätyöinto on hiipumassa

Etätyö ei tuo merkittävää apua liikenteen päästökuurille, hallituksen teettämä selvitys toteaa