Kotimaa

Korona-aikana on vietetty paljon aikaa neljän seinän sisällä – kotitapaturmien takia on kuitenkin hakeuduttu tavallista harvemmin sairaalahoitoon

Sairaalahoitoon johtaneiden kotitapaturmien määrä on laskenut kaikissa ikäryhmissä.
Jouni Hirn
Korona-aikana suomalaiset ovat viettäneet tavallista enemmän aikaa kotonaan.

Korona-aikana suomalaiset ovat viettäneet tavallista enemmän aikaa kotonaan. Voisikin olettaa, että samalla myös kotona sattuneiden tapaturmien määrä olisi lähtenyt nousuun.

THL:n tilastot kuitenkin paljastavat, että kotona sattuneiden tapaturmien määrä jopa laski viime vuonna. THL tilastoi sairaalahoitoon tapaturmien takia hakeutuneiden määrän.

Niiden mukaan koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrä laski vuonna 2020 7,5 prosenttia vuosien 2018–2019 keskiarvosta. Tapaturmia sattui vuonna 2020 yhteensä 48 617 kappaletta, kun vuosina 2018–2019 niitä tapahtui keskimäärin 52 570 kappaletta vuodessa.

Tapaturmista 71,8 prosenttia oli vuonna 2020 kaatumisesta tai putoamisesta johtuvia. Toiseksi suurimman kategorian, ylirasituksesta ja muista syistä johtuvien tapaturmien määrä oli puolestaan 17,7 prosenttia.

Punaisen Ristin terveyden edistämisen suunnittelijan Saara Aakon mukaan tilastojen perusteella ei voida varmasti todeta, että kotitapaturmat olisivat korona-aikana olleet laskemaan päin. THL:n tilastoihin on laskettu vain ne tapaturmat, joiden puolesta on hakeuduttu sairaalahoitoon. Esimerkiksi mustelmat ja pienemmät haaverit jäävät siis helposti tilastojen ulkopuolelle.

”On mahdollista, että pienempien vammojen takia ei hakeuduta samalla tavalla lääkäriin, kun kotoa ei tarvitse lähteä ulos töihin”, Aakko arvelee.

Myös THL:n tutkija Kari Haikonen korostaa, että lasku voi osaltaan selittyä normaalilla tilastollisella vaihtelulla.

”Toisaalta lasku on nähtävillä kaikessa sairaalahoidossa yhteensä, ei pelkästään tapaturmissa, mikä antaisi viitteitä koronavuoden vaikutuksesta.”

Tilastojen mukaan etenkin mekaanisista voimista sekä kaatumisista ja putoamisista johtuvien tapaturmien määrät laskivat merkittävästi vuoden 2020 aikana.

Esimerkiksi sairaalahoitoon johtaneita kaatumisia ja putoamisia tapahtui vuosina 2018–2019 keskimäärin 38 579 kappaletta vuodessa. Vuonna 2020 kaatumisia tapahtui 36 212 kappaletta, mikä tarkoittaa 6,1 prosentin laskua aikaisempiin vuosiin.

Nousua on sen sijaan tapahtunut vain tukehtumisissa altistumisissa savulle, tulelle tai liekeille sekä myrkytyksissä. Kasvun ei voida kuitenkaan todeta olevan näissä tapauksissa tilastollisesti merkittävää.

Selvästi onnettomuusalttiimpia ovat tilastojen perusteella yli 60-vuotiaat naiset: vuonna 2020 kyseiseen ikäryhmään kohdistui 40,4 prosenttia koti- ja vapaa-ajan tapaturmista. Toinen erottuva ryhmä ovat 60–79-vuotiaat miehet, joihin kohdistui vuonna 2020 15,3 prosenttia tapaturmista.

”Valtaosa iäkkäiden naisten tapaturmista on kaatumisia tai putoamisia”, Haikonen toteaa.

Osaltaan korona-aika on lisännyt joitakin tapaturmariskiä kasvattavia asioita.

Toukokuussa julkaistun ”Covid-19 -epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen” -asiantuntija-arvion mukaan ikääntyneet ovat vähentäneet päivittäistä liikuntaa koronaepidemian vuoksi. Tilastotiedot ovat alustavia eikä niitä ole Haikosen mukaan tieteellisesti varmistettu.

Joka neljäs yli 70-vuotiaista raportoi liikunnan vähentyneen. Toisaalta reilulla kymmenellä prosentilla liikunta oli lisääntynyt, mikä kertoo, että osalla iäkkäistä on ollut voimavaroja sopeutua tilanteeseen.

FinTerveys -seurantatutkimuksessa puolestaan havaittiin, että aiemmin lieviksi diagnosoidut kävelyvaikeudet olivat melko usein muuttuneet vakaviksi. Osaltaan tätä voi myös selittää kohdehenkilöiden ikääntyminen.

Toisaalta jotkin epidemian vaikutukset ovat olleet positiivisia. Kasvisten kulutusta on koronaepidemian vaikutuksesta lisännyt lähes joka viides yli 70-vuotiaista eikä alkoholin kulutuksen kasvua juuri raportoitu.

Yksin elävät raportoivat muita enemmän kielteisiä muutoksia sekä sosiaalisissa suhteissa että elintavoissa.

FinSote -tutkimukseen osallistuneista aikuisista joka neljäs kertoo vähentäneensä päivittäistä liikuntaa. Liikunta on vähentynyt erityisesti ikääntyneillä ja nuorimmassa ikäryhmässä: joka kolmas 80 vuotta täyttäneistä ja 20–34- vuotiaista kertoo vähentäneensä päivittäistä liikuntaa.

Vaikka tapaturmien määrä onkin laskussa, voidaan niiden ehkäisemiseksi tehdä Aakon mukaan aina enemmän. Esimerkiksi joka kolmas iäkkäiden kaatuminen ja kaatumisvamma voidaan ehkäistä puuttumalla keskeisimpiin kaatumisten vaaratekijöihin.

Hyviä keinoja onnettomuuksien ehkäisyyn ovat esimerkiksi hyvästä liikkumiskyvystä huolehtiminen, esteettömien kulkuväylien takaaminen ja riittävä nesteytys. Muihin keinoihin voi tutustua esimerkiksi Kotitapaturman nettisivuilla osoitteessa www.kotitapaturma.fi.

Aakon mukaan liian usein ajatellaan, että tapaturmia vain sattuu, tai että ”näin nyt vain kävi”. Jokainen voi omalla ja läheistensä kohdalla tehdä työtä sen eteen, että tapaturmia sattuisi vähemmän.

”On enemmän asioita, joihin voi vaikuttaa, kuin niitä joihin ei voi.”

Lue lisää

Millainen koronatilanne on Suomessa nyt? STM:n ja THL:n info kello 10

Puolet Veikkauksen peleihin käytetyistä rahoista tulee seitsemältä prosentilta pelaajista – tunnistautuneena pelaa tällä hetkellä 80 prosenttia pelaajista

THL: Suomessa on todettu 213 uutta koronatartuntaa – koronaviruksen vuoksi sairaalahoidossa 100 ihmistä

Etätyöpäivän aikana sattunutta haaveria ei välttämättä korvata työtapaturmana – esimerkiksi palaverin kuuntelu kävelylenkillä voi olla riski