Sivukylien reportteri kaihtaa vastakkainasettelua – "Puhe punavihreästä kuplasta on keinotekoista"

Oululainen Jenni Räinä koki, että kirja sivukylien asukkaista oli tehtävä nyt. 15 vuoden päästä haastateltavia voisi olla hyvin paljon vähemmän. Kuva: Pekka Fali

Kaupunkien ja maaseudun välinen vastakkainasettelu on väsyttävä aihe, ainakin jos toimittaja-kirjailija Jenni Räinältä kysytään.

Räinä on kotoisin maitotilalta, 200 asukkaan Hyrystä Kuivaniemeltä, joka nykyisin kuuluu Iin kuntaan.

Tilaa pitää nykyisin hänen veljensä. Myös Räinän vanhemmat asuvat edelleen Hyryssä.

Räinä on työssään kiertänyt Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun sivukyliä ja tutustunut siellä asuviin ihmisiin ja heidän elämäntyyliinsä.

Koko aikuisiän hän on kuitenkin asunut kaupungissa, ja valtaosa hänen ystävistään on kaupunkilaisia.

Räinä solahtaa vaivattomasti sekä kaupunkilaisen että maalaisen ajatusmaailmaan.

Hänen mielestään puhe punavihreästä kuplasta ja muusta Suomesta on keinotekoista vastakkainasettelua.

"Se ei vastaa minun mielikuvaani siitä, millainen maaseutu on ja millaisia ihmisiä siellä asuu."

Räinän mukaan maaseutu on tänä päivänä tyystin erilaista kuin monet kuvittelevat.

Maaseudullakin on hyvin erilaisia alueita. Elämä Varsinais-Suomen viljavainioilla tai matkailukeskusten ympärillä voi olla hyvin erityyppistä kuin muuttotappioalueen keskellä sijaitsevalla sivukylällä.

Maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelussa olisi hyvä myös muistaa, että syrjäseutujen asukkaista suuri osa on vanhoja ihmisiä.

"Mummoja ja pappoja mökeissään."

Räinä on ollut vapaa toimittaja viisi vuotta. Sitä ennen hän työskenteli pohjoisen sanomalehdissä.

Nyt häntä työllistävät lähinnä aikakauslehdet. Useiden eri asiakkaiden tilaustöiden lisäksi hän kaipasi projektia, johon voisi syventyä ajan kanssa.

Muuttotappioalueista uutisointi on Räinän mukaan keskittynyt tilastoihin. Hän halusi mennä tilastojen taakse ja esitellä, keitä nuo syrjäseudulla edelleen sinnittelevät ihmiset ovat.

Samoihin aikoihin oululainen valokuvaaja Vesa Ranta kertoi Facebookissa kiinnostuksestaan tehdä valokuvateosta maaseudusta.

Räinä ja Ranta yhdistivät voimansa. Lähes kolmen vuoden työn jälkeen syntyi kirja Reunalla – Tarinoita Suomen tyhjeneviltä sivukyliltä.

Teos on ehdolla Tieto-Finlandia-palkinnon saajaksi.

Mielenpainuvin haastateltava kirjaa tehdessä Räinälle oli 92-vuotias runonlaulaja Jussi Huovinen Suomussalmen Hietajärveltä.

"Hänellä oli valtava karisma. Hän oli kuitenkin avoin ja mutkaton", Räinä kuvailee.

Toinen unohtumaton vierailu oli Haapajärven Kuonan kylällä asuvan 82-vuotiaan flamenco-taiteilija Anita Heinosen luona.

Sivukylällä kissojen kanssa elävän boheemin vanhuksen elämäntarinat lumosivat.

"Kuin ulkomaille olisi mennyt."

Räinällä ei ole poliittista agendaa. Hän halusi kirjallaan ainoastaan dokumentoida, millainen on todellisuus Suomen sivukylillä 2010-luvulla.

Räinä ei näe asutuspolitiikalle tarvetta, mutta hänen mielestään päätöksenteossa pitäisi muistaa inhimillisyys ja myös syrjäisellä maaseudulla asuvat ihmiset.

"Tulee ymmärtää, kuinka äärimmäinen paikka poismuuttaminen voi olla ihmiselle, joka on asunut 70 vuotta samassa paikassa."

Kirjassaan hän pohtii, onko maaseutu muuttumassa hyvinvoivien ja vauraiden maaseuduksi. Onko mentaliteetti se, että syrjässä saa asua ja elää, kunhan ei vaadi palveluita eikä varsinkaan sairastu.

Räinän mukaan syrjäseuduilla asuvilla ei ole mahdottomia vaatimuksia.

"Kunhan terveyspalvelut saisi turvallisesti."

Sote-uudistus huolestuttaa.

"Yksityisiä palveluntuottajia ei kiinnosta pari mummoa maalla."

Kyläkoulun lakkauttaminen on kuolinisku monelle kylälle. Jos työikäisistä ihmisistä ja lapsiperheistä halutaan pitää kiinni, koulu on ehdoton.

Kun koulu lakkautetaan, hiljalleen näivettyvät muutkin palvelut.

Räinän kotikylä Hyry oli hänen lapsuudessaan eloisa ja aktiivinen.

"Nyt kyläkauppa on lopettanut, kyläkoulu lakkautettu ja vanhustentalokin tyhjänä."

Vaikka kylien tyhjeneminen on haikeaa, ilon pilkahduksiakin löytyy.

Räinän mukaan suurin osa hänen haastattelemistaan sivukylien asukkaista on hyvin tyytyväisiä asuinpaikkaansa.