Kauhavalainen puukkomestari ei malta jäädä eläkkeelle

Simo Passi käyttää takapihalleen istuttamiaan visakoivuja puukkojensa yhtenä materiaalina. 

Simo Passi on tehtaillut puukkoja jokaiseen makuun. 

Puupökkelöt muuntuvat seuraavassa työvaiheessa virtaviivaisiksi kahvoiksi. 

Simo Passi Kauhavalta on työstänyt puukkoja käytännössä koko elämänsä. Työkomennus Iisakki Järvenpään puukkotehtaalla Kauhavalla alkoi 1961.

”Se lähti sillä tavalla, että olin alle armeijaikäinen nuori poika kun naapurissa asunut Annikki Kivelä, silloinen Iisakki Järvenpään puukkotehtaan johtaja, kysyi töihin. Tartuin tietenkin tarjoukseen. Sille tielle jäätiin sitten 46 vuodeksi”, Passi muistelee.

1960-luku oli puukonvalmistuksen kulta-aikaa Kauhavalla. Iisakki Järvenpään puukkotehdas työllisti yli 60 henkeä, ja paikkakunnalla oli myös kilpailevia puukkotehtaita.

Kauhavalaispuukot olivat tuolloin suosittu maankuulu myyntiartikkeli, jota vietiin ulkomaillekin suuria eriä.

”Esimerkiksi Amerikkaan tehtiin isoja neliön laatikoita, jotka olivat täynnä partiopuukkoja. Niitä ostettiin valtameren taakse todella paljon”, Passi kertoo.

Etsiytyipä kauhavalainen hevosenpääpuukko myös itsensä John F. Kennedyn työpöydälle.

Kauhavan seudun puukoilla on omaleimainen tyylinsä.

Ylivoimaisesti kuuluisimmat puukot ovat kauhavalainen hevosenpääpuukko sekä Härmän puukko.

Hevosenpääpuukko on tuohipäinen puukko, jossa on messinkinen hevosenpää kahvassa.

Härmän puukko taas on kaksi­osainen punapääpuukko, jota kannetaan helavyöllä. Härmän puukkoa käytetään edelleen yleisesti kansallispuvuissa.

1800-luvun lopun eteläpohjalaiseen historiaan liittyy painolastia, sillä aluetta terrorisoineet häjyt tekivät paljon miestappoja. Välineenä käytettiin usein kauhavalaista terää.

Vaikka kyseinen historian vaihe oli väkivaltainen, on häjyistä tullut ajan saatossa erottamaton osa eteläpohjalaista kansan­perinnettä ja tarinaa.

Puukon tekemisen perinteet Kauhavalla ulottuvat ainakin 1800-luvulle.

”Ennen vanhaan puukkoja ja tuppeja työstettiin melkein joka talossa Kauhavan ja Härmien seudulla. 1900-luvun alussa Iisakki Järvenpää perusti suuren puukkotehtaan.”

Passin isä teki puukontuppeja, joiden valmistus tuli Simollekin tutuksi jo ennen työskentelyä puukkotehtaalla.

Passi jäi eläkkeelle Iisakki Järvenpään puukkotehtaalta 2007 miltei puolivuosisataisen työuran jälkeen.

”Itselleni on kuitenkin ollut selvää, ettei laakereille auta jäädä lepäilemään. Jos jään vain sohvalle istumaan, niin siihen jään. Täytyy pysyä aktiivisena”, 73-vuotias korostaa.

Puukkolegenda Järvenpää sekä toinen kauhavalainen puukon­tekijä Kustaa Lammi kehittelivät niin sanotun sorkoupotustekniikan jo sata vuotta sitten.

Sorkoupotuksessa tuohen kahvaan piirretään ensin haluttu kuva. Sitten ohutta messinkisoiroa taitellaan pienillä pihdeillä kuvan päälle.

Soiro koputellaan kuvan päällä tuohen sisään. Kun kuva on valmis, puukon pintaa hiotaan, maalataan vesiväreillä ja lakataan.

Kun Passi perusti eläkepäivillään Simo Passin Uniikkipuukot -toiminimen, hän erikoistui kyseiseen sorkopuukkotekniikkaan.

”Olin tehnyt sorkopuukkoja jo puukkotehtaalla, mutta viimeisen vuosikymmenen aikana olen päässyt syventymään itseä kiinnostavaan käsityötekniikkaan ajan kanssa.”

Passin puukkokokoelma on kattava. Hän on tehnyt oman sorkopuukkonsa muun muassa jokaiselle Suomen suojeluskuntapiirille.

Seuraavaksi suunnitteilla on Suomen satavuotisjuhlapuukko.

Passin puukkoja koristavat lisäksi muun muassa Kauhavan tunnukset sekä erilaiset eläinhahmot.

Sorkopuukkojen lisäksi puukkomestari on työstänyt niin minipuukkoja kuin jättiläismäisiä teriä, jotka muistuttavat enemmän sapelia kuin tavanomaista puukkoa.