
Koronavuosista on tultu selvästi alas remonttilainoissa – “Keskikoot että haetut määrät ovat laskeneet viime vuosista”
Pankeilta haetaan entistä vähemmän omakotitaloihin peruskorjauslainoja, jotka ovat keskimäärin 25 000 – 30 000 euron suuruisia.
Remonttilainoja nostetaan nyt harkitummin. Korkea korkotaso on saanut kuluttajat miettimään tarkemmin remonttisuunnitelmiaan. Kuva: Jaana KankaanpääRakennusalan kriisi on vaikuttanut myös pankkien myöntämiin remonttilainoihin. Nordean Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala kertoo, että remontti- eli peruskorjauslainoja haetaan tällä hetkellä reilut 10 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna.
“Vuodesta 2021 alas on tultu noin 30 prosenttia. Korona-aika oli kaikin puolin poikkeuksellista aikaa kysynnän osalta, kun kulutus ohjautui enemmän remontoitiin kuin esimerkiksi tavaraan tai palveluihin.”
“Korona-aikana tehtiin myös jonkin verran remontteja etupainotteisesti, joten tarve voi olla hetkellisesti keskimääräistä vähäisempi”, Pajala jatkaa.
Energiaremontteihin kohdistuu tällä hetkellä noin kolmannes kaikista Nordean remonttilainoista.Yleiset remonttilainat ovat Pajalan mukaan noin 30 000 euron suuruisia, kun taas “puhtaat” energiaremonttilainat ovat keskimäärin pienempiä eli noin 25 000 euron lainoja.
“Remonttilainojen keskikoot sekä haetut määrät ovat laskeneet viime vuosista. Eniten tähän vaikuttaa kohonneet elinkustannukset sekä korkotaso”, hän arvioi.
Pienemmillä paikkakunnilla tehdään Pajalasta enemmän energiaremontteja kuin muita remontteja, mikä on hänen mielestään luontevaa pientalovaltaisuuden takia.
Myös OP:lta haetaan remonttilainoja koronavuosia vähemmän, kertoo MT:lle henkilöasiakasrahoituksesta ja asumisen palveluista vastaava johtaja Satu Nurmi.
“Tällä hetkellä remonttilainoja haetaan maltillisesti. Tyypillisesti sesonki on maalis-toukokuussa, mutta tänä vuonna sesonkiluonteinen kysyntä jäi pääosin toukokuulle ja oli aiempaa maltillisempaa”, hän kuvaa.
Tyypillisesti energiaremonttiin haetaan lainaa Nurmen mukaan lämpöpumppujärjestelmään tai aurinkopaneelien asentamiseen.
“Asiakkaat näkevät energiaremontoinnin investointina, sillä energiatehokkuutta parannetaan etenkin kustannussäästöjen saavuttamiseksi.”
Danske Bankissa on niin ikään havaittu peruskorjauslainojen vähäisempi kysyntä, kun omakotitaloasujat käyttävät rahaa nyt nousseisiin elinkustannuksiin.
“Määrä on pienempi kuin aiemmin, joten remontteja on lykätty”, sanoo pankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja Sari Takala.
Takalan mukaan peruskorjauslainoja haetaan yleensä vanhempiin omakotitaloihin asuntokaupan yhteydessä, jotka ovat myös vähentyneet.
“Peruskorjauslainat mukailevat hyvin vahvasti asuntokaupan syklejä”, hän summaa.
“Peruskorjauslainat mukailevat hyvin vahvasti asuntokaupan syklejä” Sari Takala
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





