Pitkän linjan journalisti Risto Uimonen on tehnyt jo kolmannen tietokirjan presidentti Sauli Niinistöstä. Presidentti on antanut kirjaa varten haastatteluja.
Keskiviikkona julkaistun kirjan (Sauli Niinistö–suomalaisten presidentti) sisältö koostuu Niinistön toisen presidenttikauden päätapahtumista. Moniin niistä liittyy hänen venäläinen vastinparinsa Vladimir Putin.
Kirjassa avataan myös sitä, miten ja milloin Niinistö ja muu valtiojohto tekivät päätöksensä Nato-jäsenyydestä. Uimosen mukaan Niinistön toisen kauden toiseksi huipentumaksi nousee hänen suhteensa presidentti Joe Bideniin.
”Kukaan toinen presidentti tai poliittinen johtaja Suomessa ei ole päässyt ennen yhtä läheiseen vuorovaikutukseen Yhdysvaltain presidentin kanssa kuin Niinistö”, Uimonen sanoo.
Vuonna 2012 julkaistu Puolivallaton presidentti kuvasi Niinistöä poliittista nousua salolaisesta kaupunginvaltuutetusta presidentinlinnaan. Sauli Niinistö – tasavallan presidentti (2018) puolestaan keskittyi ensimmäiseen presidenttikauteen.
”Kolme kirjaani muodostavat trilogian ja sisältävät yli tuhat sivua tietoa mittaushistorian suosituimmasta suomalaisesta presidentistä”, Uimonen toteaa kirjansa esipuheessa.
Sauli Niinistö sanoi heti presidenttikautensa alussa, että hän kokee itseään koskevat kirjat kiusallisiksi. Presidentti toivoi, että työtä arvioitaisiin vasta, kun hänen kautensa on ohi. Uimosen mielestä tämä ajatus oli erikoinen Suomen kaltaisessa sananvapauden maassa ja läntisessä demokratiassa.
Vuonna 2018 Niinistöstä tehtiin peräti kolme kirjaa. Presidentti kohtasi tietokirjailijat Tuomo Yli-Huttulan, Uimosen ja Lauri Nurmen Turun kirjamessuilla lokakuussa.
”Ennen virallisia avaussanoja esiintymislavalla tapahtunut pieni episodi paljasti jo, mitä tuleman piti. Keskustelua vetäneen Yli-Huttulan suunnittelema istumajärjestys ei kelvannut Niinistölle. Hän siirtyi istumaan kauas Nurmesta, jonka hän otti tykityksensä pääkohteeksi”, Uimonen kirjoittaa.
Niinistö sanoi, ettei hän kirjoja lukiessaan aina tunnistanut, kenestä niissä oli kyse, ja tunsi itsensä kuin elävältä nyljetyksi.
”Me kaksi muutakin tietokirjailijaa saimme osamme kritiikistä, mutta jäimme Niinistön ja Nurmen väittelyn varjoon, kun Nurmi puolusti tiukasti itseään ja Niinistö otti siitä lisää kierroksia. Yleisö palkitsi Niinistön kommentit runsailla aplodeilla”, Uimonen kertoo.
Niinistöä sieppasivat Nurmen ja Mörttisen kirjan väitteet, että presidentti olisi ylittänyt valtaoikeutensa, kun hän järjesti Mäntyniemessä 2015 tapaamisen SAK:n ja EK:n johdolle edistääkseen sopuratkaisun syntymistä kilpailukykysopimuksesta.
Jostakin syystä kuviteltiin, että minulla olisi mahdollisuus vaikuttaa Putiniin.
Kun tp-tuvan jäsenet menivät nukkumaan keskiviikkoiltana 23.2.2022, he tiesivät kuriiriviestien perusteella, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan käynnistyy seuraavana päivänä. Sodan alkaminen oli järkytys myös Niinistölle, vaikka hän oli tiennyt varautua tähän vaihtoehtoon.
Joe Biden kysyi Sauli Niinistöltä joulu–tammikuussa, voisiko Suomen presidentti tehdä jotakin Venäjän hyökkäyksen estämiseksi. Asia selviää Niinistön kirjahaastattelusta.
”Jostakin syystä kuviteltiin, että minulla olisi mahdollisuus vaikuttaa Putiniin. Minulle sanottiin, että jos Putin jotakuta kuuntelee, niin minua hän voisi uskoakin. Se oli hyvin imartelevaa”, Niinistö sanoo.
Hyökkäyspäivän tiedotustilaisuudessa 24.2. Sauli Niinistö lausui kuolemattomat sanansa: ”Nyt on naamiot riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät.”
Presidentti Niinistö jysäytti uutispommin torstaina 3.3.2022. Presidentin kanslia kertoi, että Niinistö tapaa presidentti Joe Bidenin Valkoisessa talossa heti perjantaina 4. maaliskuuta.
”Asioita tarkkaan seuranneille valkeni oitis, että tässä oli yksi tärkeä syy siihen, miksi Niinistö oli painanut jarrua ja korostanut huolellista harkintaa. Ennen kuin hän etenisi asiassa, hän halusi selvittää, mitä Valkoisen talon isäntä ajatteli Suomen tilanteesta”, Uimonen kirjoittaa.
Vaikka kanslian tiedotteessa ei sanottu Natosta mitään, Niinistö pani ison vaihteen päälle ja lähti hakemaan tukea Suomen linjaratkaisulle Yhdysvaltain presidentiltä.
”Samalla hän osoitti, kuka kantoi päävastuun siitä, mitä Suomi tekee. Muilla Suomen ulkopolitiikan päättäjillä ei ollut mahdollisuutta päästä tapaamaan Yhdysvaltain presidenttiä”, Uimonen korostaa.
Presidentti Niinistö piti tiukasti kiinni siitä, ettei avannut omaa Nato-kantaansa yhdessäkään yhteisessä palaverissa. Hän ei kertonut missään vaiheessa puolueiden ja eduskuntaryhmien puheenjohtajillekaan, mitä pitäisi tehdä.
Eduskunnan kanta oli Niinistölle erityisen tärkeä siksi, että sille kuului lopullinen päätösvalta Nato-jäsenyydestä. Presidentti halusi varmistaa, että vastuu Nato-päätöksestä jakautui kaikille valtioelimille.
”Kävin aika paljon sisäisiä keskusteluja muun muassa Puolustusvoimain kanssa eri uhkakuvista ja siitä, miten kykenemme niihin vastaamaan, jos liitymme Natoon. Minulla oli maaliskuussa 2022 riskejä tiedossa aika paljon. En huomannut kovin monen muun selvittäneen niitä. Senkin takia pidin tärkeänä, että eduskunta on päätöksenteossa mukana ja sen käsittely tapahtuu neutraalissa tilanteessa, jossa minä en ainakaan ilmoita omaa mielipidettäni. Silloin kaikki joutuvat harkitsemaan vakavasti myös näitä riskejä. Ja niinhän se sitten menikin”, Niinistö kertoo kirjan haastattelussa
SDP:n ja keskustan välillä kipinöi Sanna Marinin hallituksessa, mutta puolueet hautasivat liittoutumispäätöstä valmisteltaessa sotakirveensä ja pelasivat hyvin yhteen.
SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm ja keskustan Riikka Pirkkalainen koordinoivat puolueiden ulostuloja. Marin ja Saarikko pohtivat puolestaan keskenään, millaisia kommentteja he antoivat julkisuuteen ja missä järjestyksessä kokouksia pidettiin.
”Tuli aika isänmaallinen olo, kun totesimme, että nyt ei vedetä välistä, vaan hoidetaan tämä yhdessä tyylikkäästi. Koin saaneeni paljon tukea pääministeriltä näissä käänteissä, ja toivottavasti hänkin on saanut minulta tukea juoksutuksessa. Meillä oli toki sävyeroja Marinin kanssa. Hän oli suoranuottisempi ja ideologisempi. Minä olin pragmaattisempi, ja se näkyi prosesseissa jonkin verran”, Annika Saarikko sanoo kirjahaastattelussa.
Keskustan puheenjohtaja ei viettänyt unettomia öitä Nato-päätöksen takia. Saarikon mielestä siinä on vahva väärinkäsitys, mitä Kekkosen linjan toteuttaminen tarkoittaa.
”Se on pragmaattista ajassa elämistä. Eihän Kekkosen linjan ainut idea ollut olla lähellä Neuvostoliittoa. Hän teki niin silloin, kun arveli siitä olevan eniten hyötyä Suomelle. Omasta mielestäni jatkoin Kekkosen ulkopolitiikan pragmaattista ajassa elämisen linjaa, kun päädyin kannattamaan Nato-jäsenyyttä”, Saarikko kertoo kirjan haastattelussa.
Tästä samasta miehestä kuoriutui Niinistön presidenttikauden lopulla demokratian ja ihmisoikeuksien polkija, palturin puhuja, sapelinkalistelija ja sotapresidentti.
Vuonna 1947 syntynyt Risto Uimonen on espoolainen tietokirjailija ja journalisti. Hän on kirjoittanut tietokirjoja poliitikoista, poliittisista imagoista, poliitikkojen suhteista mediaan sekä median vallasta.
Uimonen työskenteli lähes 40 vuotta sanomalehdissä, radiossa ja televisiossa ja toimii kuusi vuotta Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana.
Oltuaan vasta pari vuotta valtionpää Sauli Niinistö joutui toteamaan, että hänen tärkein vastinparinsa, Venäjän presidentti Vladimir Putin osoittautui aivan eri mieheksi kuin mitä hän oli ollut Tarja Halosen kaudella.
Suureksi rajapyykiksi muodostui Krimin valtaus Ukrainalta helmikuussa 2014. Putin oli opittu tuntemaan Halosen aikana pidättyväisenä, tarkkana ja itseään kontrolloivana asiajohtajana, joka suhtautui myötämielisesti Suomeen ja suomalaisiin.
”Tästä samasta miehestä kuoriutui Niinistön presidenttikauden lopulla demokratian ja ihmisoikeuksien polkija, palturin puhuja, sapelinkalistelija ja sotapresidentti, jonka arvomaailmassa ihmishenki ei painanut juuri mitään, kun kyse oli Venäjän ja hänen omasta edustaan”, Uimonen kirjoittaa.
Presidentti Tarja Halonen osasi käsitellä Putinia naisellisuudellaan. Hän meni lähelle, hymyili lämpimästi ja taputteli Putinia kämmenelle. Vuonna 2011 vuodetut Wikileaksdokumentit paljastivat, että Halonen oli piilossa kameroilta neuvottelupöydässä tarvittaessa tiukka Putinin kanssa.
”En osaa kunnolla sanoa, miksi onnistuin voittamaan Putinin luottamuksen. Epäilen, että samanlainen taustamme auttoi alkuun. Kasvoin Kallion työläiskaupunginosassa, Putin Leningradissa vastaavanlaisissa oloissa. Pystyimme puhumaan taustojemme takia keskenämme suurkaupunkien varjoisten kujien kasvattien ronskia kieltä. Niinistön kanssa Putin ei olisi käyttänyt samanlaisia ilmaisuja”, Halonen sanoo Uimosen kirjahaastattelussa.
Niinistön ja Putinin suhde muotoutui alusta pitäen liikemiesmäisemmäksi – vähemmän sydämelliseksi ja hieman etäisemmäksi ja tiukemmaksi, kirjassa kuvaillaan.
”Tämä ei johtunut vain siitä, ettei kumpikaan heistä ollut poskisuukkotyyppi. Niinistön pikkutarkan persoonan lisäksi asiaan vaikutti se, että hän tiesi Putinin olevan halutessaan kova ja arvostavan kovuutta myös vastapuolessa. Tästä kaikesta huolimatta heidän välillään oli nähtävissä myös lämpöä sekä ajoittaista kaveruuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta ainakin julkisuudessa”, Risto Uimonen sanoo.
Niinistö yritti vedota Putiniin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, jotta tämä jatkaisi neuvotteluja. Hyökkäyksen jälkeen Niinistö vetosi 11.3.2022 Putiniin vihollisuuksien lopettamiseksi ja välitti hänelle presidentti Zelenskyin toiveen kahdenkeskisistä neuvotteluista. Putin oli kannassaan järkähtämätön.
Niinistön yhteydenpito Putiniin ei katkennut vielä siihen. Niinistö piti tärkeänä kertoa itse Venäjän presidentille puhelimessa, että Suomi hakee lähipäivinä Naton jäseneksi. Tämä keskustelu käytiin 14.5.2022. Putin sanoi, että Suomen päätös oli virhe.
Sauli Niinistö muistutti kollegalleen kertoneensa heidän ensimmäisessä tapaamisessaan juhannuksena 2012, että jokainen kansakunta maksimoi oman turvallisuutensa.
Risto Uimonen Sauli Niinistö – Suomalaisten presidentti, WSOY lokakuu 2023, 448 sivua.
