Horo elää, julistaa kylän nimikkopaita

Vanha puhujapönttä Horon nuorisoseurantalolla Teuvalla. 

Vesannon Horonkylälle asutettiin sotien jälkeen paljon karjalaisevakkoja. Nykyään kylänraitti on hiljainen. Kuva: Petteri Kivimäki

Taiteilija Peltokoski ikuisti Horon ladon maalaukseensa vuonna 1995. Taulua säilytetään Horon nuorisoseuralla Teuvalla. Kuva: Jyrki Johannes Tervo

Vesannon Horonkylä sijaitsee Pohjois-Savon länsilaidalla. 

Horon nuorisoseura on kylätoiminnan keskuspaikka, kertovat seuran nykyinen puheenjohtaja Minna Luoma sekä entinen 
nokkamies Jussi Malinen. 

Tien varressa on kuuden kilometrin mittainen, nauhamainen kylämuodostelma.

Ollaan Horontiellä Horonkylässä, joka on aktiivinen ja pirteä kylä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rajamailla. Kieliraja ja suomenruotsalaiset alueet häämöttävät nurkan takana.

”Horo palkittiin kunniamaininnalla Suupohjan paras kylä -kisassa 2014”, Horon nuorisoseuran puheenjohtaja Minna Luoma kertoo.

Horo ei eroa muista eteläpohjalaiskylistä niinkään olemuksensa kuin erikoisen nimensä vuoksi.

Suomen kielen nykyslangissa alatyyliseksikin taipuvan nimen taustalla on kolme vaihtoehtoista tarinaa.

”Paikallisten keskuudessa suosituin ja yleisesti ottaen luotettavimpana pidetty versio viittaa joenhaaraan, jota Ruotsin vallan alla kutsuttiin nimellä Hårå”, kylällä asuva Jussi Malinen kertoo.

”Kun Suomi itsenäistyi, alkoi nimien suomentaminen. Tuolloin Håråsta on todennäköisesti tullut Horo.”

Nykyään samainen joki tunnetaan Itäjokena.

Toinen versio nimen synnystä viittaa Vähänkyrön Haarajoen kylään, joka käytti aikoinaan nykyisen Teuvan Horon alueella virtaavaa jokea kalastus- ja eräalueenaan. Kolmas nimenselitys on niin kutsuttu alttariversio.

”On nimittäin myös arveltu, että nimi olisi peräisin muinaiskielen Harä-sanan Horg-muodosta, joka tarkoittaa kivialttaria, pyhää paikkaa”, Malinen kertoo.

Erilaiset versiot Horo-nimen alkuperästä on dokumentoitu vuonna 1996 tehtyyn Horonkylä kansissa -kirjaseen.

”Tiettävästi tällä kylällä myös asui 1700-luvulla Horo-niminen isäntä”, Minna Luoma sanoo.

Horon asukkaat eivät erikoista nimeä häpeile vaan ovat päinvastoin ottaneet siitä ilon irti. Tästä ovat osoituksena Horo elää! -paidat, joita voi ostaa kylän kaupasta.

Horon aktiviteetit rakentuvat pitkälti nuorisoseuratoiminnan ympärille.

Talkootoiminnan lisäksi Horon asukkaat muun muassa järjestävät vuosittain kuutamohiihtotapahtuman yhdessä närpiöläisen Övermarkin kylän kanssa.

Horossa on oma kauppa ja asiamiesposti. Asukkaita on 120 talossa. ja kylällä on aktiivista maataloutta.

Oma koulu lakkautettiin pari vuotta sitten, joten kylän lapset kulkevat nyt kouluun Teuvan keskustaan 16 kilometrin päähän.

Teuvan Horolla on kyläkaima Vesannon kunnassa Pohjois-Savon länsilaidalla.

Vesannon Horonkylä on teuvalaisserkkuaan pienempi, hajanaisempi ja uneliaampi.

Siellä on toiminnassa olevia maatiloja, mutta palvelut ovat kuntakeskuksessa 13 kilometrin päässä.

Savon salomaille asutettiin sotien jälkeen merkittävä määrä Karjalan evakkoja, jotka ovat saattaneet vaikuttaa myös paikannimien nykymuotoon.

Vesannon Horonkylä sijaitsee mäkisessä maastossa. Venäjän kielen sana ”gora” merkitsee vuorta, josta ”horo” voi olla väännös.

On siis mahdollista, että Vesannon Horonkylän nimellä on venäläinen alkujuuri.

Kesän juttusarjassa MT vierailee oudonnimisissä paikoissa ja selvittää tarinoita nimien takana.