Epävarma vai määrätietoinen? Näin rotu vaikuttaa koiran persoonallisuuteen, paljastaa suomalaistutkimus

Labradorinnoutajat olivat tutkimuksen perusteella vähiten aggressivisten rotujen joukossa. Kuva: Johannes Wiehn

Leppoisaa hännänhuiskutusta vai täysi rähinä päällä?

Kun koira kohtaa toisen koiran, rotu voi vaikuttaa reaktioon.

Rodun vaikutus voi näkyä myös esimerkiksi siinä, miten koira kykenee keskittymään ja miten se suhtautuu ihmiseen.

Helsingin yliopiston tuore tutkimus vahvistaa käsitystä koirarotujen välisistä luonne-eroista.

”Koiran rotu on tärkein selittävä tekijä persoonallisuuserojen taustalla”, toteaa tiedotteessa tutkijatohtori Milla Salonen.

Sosiaalistaminen oli yhteydessä korkeampaan koulutettavuuteen.

Koirien geenitutkimusryhmän tutkijat keräsivät valtavan, yli 11 000 koiran käyttäytymiskyselyaineiston.

Erilaisia rotuja oli aineistossa mukana yli 300, jotka ryhmiteltiin 52:een roturyhmään.

Rotujen välisiä eroja ei ole aiemmin selvitetty näin kattavasti.

Tutkimuksessa selvitettiin erilaisten tekijöiden yhteyttä seitsemään persoonallisuuspiirteeseen. Kaikissa niissä oli suuria eroja koirarotujen ja -roturyhmien välillä.

– shetlanninlammaskoira

– espanjanvesikoira

-- kääpiöpinseri

– bullterrierit

– lyhytkuonoiset koirarodut

– aasialaiset alkukantaiset rodut

– labradorinnoutaja

– bordercollie

– parsonrussellinterrieri

– rekikoirat

– bullterrierit

– voimakoirat

– saksanpaimenkoira

– parsonrussellinterrieri

– kultainennoutaja

– labradorinnoutaja

– parsonrussellinterrieri

– belgianpaimenkoirat

– englantilaiset paimenkoirat

– laumanvartijakoirat

– aasialaiset alkukantaiset rodut

– bullterrierit

– kääpiökoirat

– kultainennoutaja

– laumanvartijakoirat

– aasialaiset alkukantaiset rodut

– suomenlapinkoira

– mastiffityyppiset koirat

– ajokoirat

– bordercollie

– kiinanharjakoira

– saksanpaimenkoira

– kääpiöpinseri

– aasialaiset alkukantaiset rodut

– kultainennoutaja

– shetlanninlammaskoira

Tutkimuksessa selvitetyistä ympäristötekijöistä pentuajan sosiaalistaminen merkitys oli suurin.

Suuri määrä sosiaalistamiskokemuksia pentuaikana (7 viikon – 4 kuukauden iässä) oli yhteydessä matalampaan epävarmuuteen ja aggressiivisuuteen sekä dominoivuuteen.

Lisäksi sosiaalistaminen oli yhteydessä korkeampaan koulutettavuuteen ja keskittymiskykyyn sekä ihmis- ja koirasosiaalisuuteen.

Laumanvartijoille ihmisen seura ole niille välttämättä yhtä tärkeää kuin esimerkiksi kääpiökoirille. Kuva: Lari Lievonen

"Tuloksemme viittaavat siihen, että uuden omistajan kannattaa tutustuttaa pentua mahdollisimman paljon vieraisiin ihmisiin, paikkoihin ja eläimiin. Sosiaalistaminen tulee tietenkin tehdä aina pennun tahdissa, eli pentua ei saa pakottaa pelottaviin tilanteisiin”, tarkentaa tutkijatohtori Salonen.

”Rotu on tärkein tekijä persoonallisuuden taustalla, mutta persoonallisuuteen vaikuttavat monet perinnölliset ja ei-perinnölliset tekijät mutkikkaalla tavalla”, tähdentää tiedotteessa professori Hannes Lohi eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta. Kuva: Jaana Kankaanpää

Koiran ikä oli vahvasti yhteydessä sen käyttäytymiseen. Vanhoilla koirilla koulutettavuuden ja keskittymiskyvyn keskiarvo oli korkeampi kuin nuorilla, tiedotteessa todetaan.

Tutkitut taustatekijät selittivät vain pienen osan persoonallisuuspiirteiden vaihtelusta yksilöiden välillä. Tämä ja havaitut suuret rotuerot viittaavat siihen, että persoonallisuus on myös vahvasti perinnöllistä.