Ilmalämpövesipumppu järjetelmineen maksoi Pajusille 13 000 euroa. Kuva: Rami Marjamäki
EU esittää pakollista energiaremonttia kolmasosaan omakotitaloista ‒ tietäisi monille useiden kymmenien tuhansien eurojen investointia
Eristyksiä pitäisi parantaa ja taloista tehdä mahdollisimman vähäpäästöisiä. Pahanilmanlinnut povaavat energiatehokkuusdirektiivin uudistuksesta samanlaista katastrofia kuin vuoden 2004 jätevesiasetus oli.
Uutisia tarkalla silmällä seuraavat Jorma ja Mirja Pajunen päätyivät siihen, että öljyllä ei kannata enää lämmittää. Nyt patterit hohkaavat ilmalämpövesipumpulla tuotettua lämpöä. Kuva: Rami MarjamäkiSastamalan Lantulassa asennettiin vuonna 1935 rakennettuun rintamamiestaloon maaliskuussa ilmavesilämpöpumppu. Se korvasi pitkään palvelleen öljypolttimen.
Taloin isäntä Jorma Pajunen ei ole kuullut EU:n komission ehdotuksesta, joka toteutuessaan vaatisi tekemään kalliin lämpöremontin joka kolmanteen omakotitaloon.
Jos esitys toteutuisi, koko maassa alimpiin energialuokkiin kuuluvat rakennukset tulisi korjata vähintään E-luokan tasoon vuoteen 2033 mennessä.
Jorma ja Mirja Pajunen päätyivät omin päin siihen, että öljyn hinnan noustessa ja polttimen vanhetessa lämmitystapa kannattaa vaihtaa.
”Harkitsimme ensin maalämpöä, mutta se olisi maksanut 20 000 euroa. Päädyimme ilmavesilämpöpumppuun, jonka maksoi 13 000 euroa. Lisälämpöä saadaan tarvittaessa sähköllä. Vielä sitä ei ole tarvinnut”, Jorma Pajunen kertoo.
Paksusta hirrestä rakennetussa talossa ei hänen mielestään tarvita kummoisia eristeitä. Vuonna 1971 asennetut kolminkertaiset lasitkin ovat tähän asti pitäneet kylmän ulkona.
Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivittämisestä viime joulukuussa. Esitys on osa ilmastopakettia, jolla EU tavoittelee nettopäästöjen vähentämistä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
Tarkalleen ottaen jäsenmaiden tulisi korjata koko rakennuskannastaan energiatehokkuudeltaan huonoimmat 15 prosenttia, eli energialuokka G luokkaan F, vuoteen 2030 mennessä. Kolme vuotta myöhemmin vielä kaikki F-luokan rakennukset olisi parannettava E-luokkaan.
Rakennusten rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on merkittävä, sillä niissä käytetään 40 prosenttia energiasta ja tuprutetaan lähes yhtä suuri osuus energiaperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä.
Kaikkiaan korjaukset koskisivat Teknologian tutkimuskeskus VTT:n arvion mukaan 35 prosenttia Suomen rakennuskannasta. VTT:n laskelmien perusteella enrergiatehokkuusremontti pitäisi tehdä 445 000 suomalaiseen omakotitaloon.
Piileekö kaavailuissa pommi pienituloisille omakotiasujille, kuten työttömille tai eläkeläisille, joilla ei ole ollut varaa peruskorjata talojaan?
"Se on hyvinkin mahdollista. Energiatehokkuutta lisäävät toimet maksavat vähintään tuhansia euroja”, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
Kova vaade on tässä vaiheessa tosiaankin vain ehdotus. Suomen hallitus kritisoi antamassaan lausunnossa sitä, että EU hamuaa päätösvaltaa rakennusten energiatehokkuudesta itselleen ja olisi myös säätämässä liian tiukkaa aikataulua.
”Jäsenvaltioilla on oltava rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisessa riittävästi liikkumavaraa, jotta esimerkiksi erilaiset ilmasto-olosuhteet, energiajärjestelmät ja rakennuskannat voidaan huomioida”, Suomi toteaa.
Itse tavoitetta hallitus kannattaa. Suomi pyrkii nykyiselläänkin siihen, että rakennuksia korjataan oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti elinkaaren mukaisesti.
Meille on jo tullut huolestuneita yhteydenottoja siitä, että onko talo pakko myydä, jos remonttiin ei ole varaa.
Myös Omakotiliitto kannattaa komission tavoitetta.
”Lämpöremontin jälkeen säästää lämmityslaskuissa, mikä on tärkeää varsinkin näillä energian hinnoilla. Mutta aikataulun pitää siirtymässä olla niin pitkä, että ihmiset ehtivät varautua investointiin”, Silander evästää.
Hänkään ei kaipaa EU:ta päsmäröimään rakennusmääräyksiä.
”Suomessa on pitkäjänteisesti parannettu lämmittämisen tehokkuutta. Kyllä ihmiset osaavat itse ajatella näitä asioita, ja kaikki hoituisi järkevästi markkinoiden kautta.”
Minkä tyyppisiä remontteja omakotitaloissa pitäisi tehdä, jos direktiiviesitys menisi läpi, ympäristöministeriön ympäristöneuvos Maarit Haakana?
”Tyypillisesti energiatehokkuutta parannetaan lisäämällä eristyksiä yläpohjaan ja seiniin sekä vaihtamalla parempia ikkunoita ja ovia. Lämmitysmuodon voi muuttaa uusiutuvaan energiaan perustuvaksi. Voi esimerkiksi asentaa lämpöpumpun. Tämäntyyppisillä vaihtoehdoilla pääsee jo pitkälle.”
Kaikki remonttia teettäneet tietävät, että vähänkään kattavammat remontit maksavat helposti 10 000–20 000 euroa. Olisiko tuleviin energiaremontteihin saatavissa yhteiskunnan tukea?
”Komissio esitettää, että jäsenmailla tulisi olla menettelyjä korjausinvestointien tukemiseen. Mitä se käytännössä tarkoittaisi, ei vielä tiedetä.”
Tuet kattavat tyypillisesti vain pienen osan kuluista. Moni joutuisi ottamaan remonttilainaa. Varsinkin huonokuntoisten kiinteistöjen arvot jopa asutuskeskuksissa voivat olla niin pieniä, ettei niitä vastaan saa lainaa.
”Tämä on varmasti yksi ongelma”, Haakana ymmärtää.
Jorma Pajunen kurkistaa vanhaan ”mustaan aukkoon”, jonne rahaa alkoi huveta entistä enemmän ennen lämmitysmuodon vaihtamista. Kuva: Rami MarjamäkiErikoista komission esityksessä on, että rakennusten korjausvaatimus on samanlainen joka puolella unionia, vaikka talot ja olot ovat hyvin erilaisia.
Omakotiliitto kiinnittää tähän huomiota lausunnossaan. Sen mukaan Suomen lämpötilat, kosteusolot, lumi ja vuodenajan vaihtelut ovat pakottaneet rakentamaan talot kunnolla. Täällä on jouduttu investoimaan rakentamiseen huomattavasti enemmän rahaa kuin eteläisessä Euroopassa.
Silti EU lähtee valmistelussaan siitä, että korjausvastuu jaettaisiin tasan niin, että jokainen jäsenvaltio joutuu korjauttamaan yhtä suuren osan rakennuksistaan eikä niin, että korjaukset painottuisivat köyhimpiin maihin, joissa on oletettavasti huonokuntoisempia rakennuksia.
Yksi uudistuksen erikoisuus liittyy siihen, mihin energialuokitukseen direktiivi sidottaisiin. Nykyisen A–G-luokituksen on säätänyt oma ympäristöministeriömme rakennuskantaan sopivaksi, mutta direktiiviesitykseen sisältyy energialuokituksen uudistaminen vuoden 2025 loppuun mennessä.
”Ennen vuotta 2025 ei siis edes tiedetä, millaisia vaatimuksia tavoiteluokat F ja E edellyttävät”, Haakana vahvistaa.
Tällä hetkellä Suomessa alimpaan G-energialuokkaan kuuluu energiatodistusten ja voimassa olevien energiasäännösten perusteella vain 1,7 prosenttia asuinrakennuksista.
Uusi asteikko on laadittava niin, että G-luokkaan sijoittuu huonoin 15 prosenttia rakennuskannasta. Se sitten täytyy nostaa vuoteen 2030 mennessä F-luokkaan ja F-luokka vuoteen 2033 mennessä E-luokkaan.
Paksusta hirrestä rakennetussa talossa ei Pajusten mukaan ole tarvittu kummoisia eristeitä. Vuonna 1971 asennetut kolminkertaiset lasitkin ovat pitäneet kylmän ulkona. Kuva: Rami MarjamäkiOsalla esitykseen tutustuneista on hiipinyt takaraivoon karvaat muistikuvat vuoden 2004 jätevesiasetuksesta, jolla piti laittaa kerralla kuntoon Suomen kiinteistöjen jätevesiasiat.
Asetus synnytti tilanteen, jossa omakotitalojen ja vapaa-ajan asuntojen omistajille markkinoitiin aggressiiviseenkin sävyyn standardiratkaisuna kalliita pienpuhdistamoita. Osa jätti kylmästi säännöksen toteuttamatta. Asetusta lievennettiin vuonna 2017.
”Sitä olemme juuri puhuneet, että käykö taas näin”, Omakotiliiton Silander sanoo.
”Esityksessä ei ole poikkeuksia esimerkiksi vanhojen ihmisten osalta. On tärkeää huolehtia siitä, etteivät ihmiset joudu pakkorakoon. Meille on jo tullut huolestuneita yhteydenottoja siitä, että onko talo pakko myydä, jos remonttiin ei ole varaa.”
Tutkimusten mukaan 70 prosenttia suomalaisista haluaisi asua omakotitalossa.
”Johtaako esitys siihen, että ihmiset muuttavat suunnitelmiaan? Ja juuri kun korona-aikana moni on ryhtynyt toteuttamaan unelmiaan omakotitaloista”, Silander miettii.
Ilmalämpövesipumpun ulkoyksikkö tuntuu löytyvän yhä useamman rakennuksen takanurkalta. Kuva: Rami MarjamäkiArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
