Moninainen Minna Canth on kotimaisen kirjallisuuden tutkituimpia naisia – silti hänen aikaansaavuutensa hämmentää

Minna Canth ehti 53 vuotta kestäneen elämänsä aikana rikkoa naisille asetettuja rajoja niin yrittäjänä kuin yhteiskunnallisen vaikuttajan roolissa kirjailijana ja toimittajana. Kuva: Victor Barsokevitsch, Historian kuvakokoelma / Museovirasto

Paitsi kirjailija ja perheyrittäjä Minna Canth (1844−1897) oli myös toimittaja, yhteiskunnallinen vaikuttaja ja järjestöaktiivi. Hän kuoli sydänkohtaukseen vain 53-vuotiaana mutta ehti jättää pysyvän, moninaisen jäljen suomalaiseen kulttuuriin.

Jäätyään 35-vuotiaana leskeksi Canth oli tukalassa paikassa, mistä hankkia elanto seitsemälle lapselle. Hän jatkoi isänsä perustaman Tampereen Lankakaupan toimintaa. Se laajeni kankaisiin ja asusteisiin ja hänen tyttärensä jatkoivat sen toimintaa.

Samaan aikaan syntyivät hänen merkittävimmät näytelmänsä ja novellinsa. Lisäksi Canth jatkoi Jyväskylässä avioliittonsa aikana aloittamaa toimittajan uraa avustamalla noin kymmentä lehteä.

Valistuksen ja raittiusaatteen hengessä Canth nosti kirjoittajana esiin yhteiskunnallisia puutteita tyttöjen koulutuksessa ja naisen asemassa sekä esimerkiksi vaivaistalojen ja vankiloiden huonoissa oloissa.

Yhteiskunnallinen todellisuus ja uudet eurooppalaiset vaikutteet tekivät hänestä ennen kaikkea naisten aseman kohentajan, mistä syystä hänet tunnetaan parhaiten suomalaisen naisliikkeen esikuvana.

Yrittäjänä hän myös rikkoi itse naiselle asetettuja roolirajoja. Hänet valittiin vuonna 1895 ensimmäisenä naisena äänivaltaiseksi edustajaksi yleisessä kauppiaskokouksessa.

Olipa hän perustamassa myös Vapaita aatteita -lehteä, joka kuitenkin kuihtui vain vuoden julkaisemisen jälkeen sensuuriin ja rahoituksen pulaan vuonna 1890.

Kirjailija-yrittäjän kodista tuli Kuopiossa nuoren kulttuuriväen seurustelu- ja kokoontumispaikka. Kansallisarkiston henkilökuva kuvaa paikkaa myös nimillä väittelyopisto ja kirjailijakoulu, sillä Minna Canth tuki ja opasti nuoria kirjailijoita ja toimittajia.

Äidinkieleltään suomenkielinen Canth oppi koulun ja avioliiton kautta myös ruotsinkieliseksi. Ruotsiksi ilmestynyt näytelmä Sylvi pääsi myös pohjoismaisille näyttämöille. Hänellä oli yhteyksiä pohjoismaisiin kollegoihin ja hänet tunnettiin hyvin muissa Pohjoismaissa, mikä oli harvinaista Helsingin kulttuuripiirien ulkopuolella vaikuttaneelle naiselle.

Häntä kuvattiin loistavaksi keskustelijaksi, ystäväksi, ilonpitäjäksi ja ideoijaksi, mistä todistavat myös hänen kirjeensä, joita on julkaistu kokoelmana. Canthin persoona ja kirjailijakoti toimivat aiheena useille näytelmille.

Minna Canthin elämästä on kenties kirjoitettu enemmän tutkimuksia ja kirjoja kuin kenenkään muun suomalaisnaisen. Aleksis Kiven rinnalla häntä pidetään suomenkielisen kirjallisuuden toisena suurena näytelmäkirjailijana ja prosaistina, arvioidaan Kansallisbiografian henkilökuvassa.

Paljon kertoo sekin, että Canth on aiheena viidessä veistoksessa, joita on Kuopion lisäksi hänen toisessa kotikaupungissaan Jyväskylässä ja synnyinkaupungissa Tampereella. Yksi niistä löytyy myös Kansallisteatterista Helsingistä.

Minna Canthin syntymäpäivänä 19. maaliskuuta vietetään tasa-arvon päivää ja se on virallinen liputuspäivä. Tänään hänen nimeään kantava seura julkistaa myös nimikkopalkinnon, joka jaetaan viidennen kerran.

Lähteet kertovat lisää:

Minna Canth Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kansallisbiografiassa

Henkilökuva Minna Canthin seuran sivulla

Ylen elävä arkisto: Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?