Asiantuntija kertoo, mistä syystä vaikkapa tiskikone menee tukkoon ja rohkaisee erityisesti keski-ikäisiä miehiä parantamaan tapansa

Tukostilanteessa ei pidä vain odottaa, että tukos häviäisi. Tärkeintä on noudattaa niin sanottua maalaisjärkeä. Kuva: Markku Vuorikari

Tiskikoneiden, pyykkikoneiden ja lavuaarien tukkeutumisen taustalla on hyvin usein samat asiat, ja myös niiden ehkäisykeinot ovat hyvin samanlaisia.

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n erityisasiantuntija, lvi-insinööri Juha-Ville Mäkinen kertoo, että viemäritukokset johtuvat käytännössä kahdesta eri syystä. Ensinnäkin kyse voi olla siitä, että erilaiset kemikaalit, kuten pesuaineet ja rasvat, kertyvät pikkuhiljaa putken sisäpinnalle sen mutkiin.

"Ne pikkuhiljaa pienentävät putken virtauspinta-alaa ja tukkivat sitä kautta putkea", Mäkinen sanoo.

Tukos näkyy monesti niin, että viemärin niin sanottu vetokapasiteetti heikkenee, ja tästä johtuen lavuaari tai lattiakaivo tyhjenee aiempaa hitaammin.

Lattiakaivoon kertyvistä tukoksia aiheuttavista asioista Mäkinen mainitsee hiukset.

Mäkinen huomauttaa, että sekä pesualtaissa että suihkujen lattiakaivoissa on vesilukko, johon kertyy mahdollisen tukoksen aiheuttavaa tavaraa pikkuhiljaa. Hyvä asia tässä on se, että vesilukon voi puhdistaa melko helposti.

Normaalielämästä aiheutuvaa, hiljalleen tapahtuvaa tukkeutumista voikin hyvin ehkäistä. Ehkäisy toimii niin, että vesilukot pitää avoinna ja puhdistaa lattiakaivon.

Vesilukko kannattaa Mäkisen mukaan puhdistaa aina silloin, kun havaitsee, että pesuallas tyhjenee normaalia hitaammin. Tästä päästäänkin siihen, mikä on pahin virhe, jonka kansalainen voi tehdä esimerkiksi lavuaarien tukosten näkökulmasta.

"Jättää puhdistamatta nämä osana normaalia kodin siivousta ja puhtaanapitorutiinia", Mäkinen sanoo.

Vesilukot ja lattiakaivot kannattaakin opetella puhdistamaan säännöllisesti, eikä siis odottaa, että tukos syntyy. Hyvä tiheys puhdistukselle on esimerkiksi kerran vuodessa.

Toinen viemäritukoksia aiheuttava perussyy on viemäriin syystä tai toisesta päätyneet kiinteät partikkelit, jotka eivät sinne kuulu. Käytännössä tällöin on kyse esimerkiksi terveyssiteistä ja tamponeista, jotka turpoavat putkistossa. Onpa vessanpönttöön ja lavuaariin päätynyt vuosien varrella myös muun muassa pikkuautoja ja nuken päitä.

"Hyvin hämmentäviä asioita sinne onnistutaan työntämään", Mäkinen pohtii.

Asiantuntija muistuttaa, ettei kyse suinkaan ole jätemyllystä tai roskamurskaimesta, vaan putkesta, joka on tarkoitettu jätevesien pois johtamiseen.

Tukos aiheutuu niin, että vierasesine aiheuttaa virtausvastusta, ja pikkuhiljaa siihen alkaa kertyä muuta jäteainesta, ja lopulta tukos on syntynyt. Tämänkin tukostyypin välttämiseen on olemassa helppo keino.

"Paras keino on tietysti, että viemäriin ei laiteta mitään muuta kuin niitä pesuvesiä tai jätevesiä, jotka on sinne laitettavaksi tarkoitettu", Mäkinen muistuttaa.

Käytännössä lähes sama mekanismi on taustalla myös vaikkapa astianpesukoneissa ja pyykkikoneissa.

Tiskikoneissa astiat puhdistava vesi kiertää koneessa niin sanotussa sisäisessä kierrossa. Tiskikoneessa on käytössä siivilät, jotka suodattavat koneessa pyörivää vettä. Näihin siivilöihin kertyy ajan myötä esimerkiksi ruuanjäämiä.

"Ihmiset eivät välttämättä muista puhdistaa näitä, vaikka ne on sinne suunniteltu sillä ajatuksella, että koneen käyttäjä osana normaalia kunnossapitoa silloin tällöin puhdistaa ne", Mäkinen sanoo.

Mäkinen korostaa, että suodattimet on tehty puhdistettavaksi, joten niihin koskemista ei pidä arkailla.

Myös pyykkikoneissa on käytössä suodattimia, joihin vaatteista irtoavat kuidut jäävät.

Jos koneessa tai lavuaarissa havaitsee tukoksen, Mäkisellä on selkeä toimintaohje. Tukostilanteessa ei pidä Mäkisen mukaan vain odottaa, että tukos häviäisi. Hän myös korostaa, että tärkeintä on noudattaa niin sanottua maalaisjärkeä.

"Jos ei tiedä, mitä on tekemässä, on parempi jättää tekemättä", hän painottaa ja lisää, että paikkakunnan putkiliikkeen numeron löytää helposti Googlen hakukoneella.

Tee se itse -korjaajan aktiivisuuden kääntöpuolena on pahimmassa tapauksessa seuraava iso vesivahinko. Näin ollen onkin tärkeää, ettei tukoksen purkamisessa mene normaalieja puhdistustoimenpiteitä pudemmälle. Halutessaan voi kokeilla tukoksen poistoa niin sanotulla karhupumpulla, jossa on imukuppi pienen varren päässä. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että karhupumppu toimii vain silloin, jos viemäri on täysin tukossa.

Mäkinen ei liputa erilaisten tukoksia avaavien kemikaalien puolesta.

"En pidä niitä erityisen poppakonsteina. Jos hyvin käy, ne liuottavat jonkun pesuainejäämän tai rasvan, mutta eivät ne millään tavalla mekaanista rassausta korvaa", hän sanoo.

Ihmiset huolehtivat Mäkisen arvion mukaan erilaisten suodattimien puhdistamisesta liian heikosti. Hän arvioi syyksi mukavuudenhalun.

"Jotenkin tuudittaudutaan siihen ajatukseen, ettei se nyt varmaan mene tukkoon", hän sanoo.

Asiantuntija kohdistaa sanansa erityisesti keski-ikäisiin miehiin, joiden käyttäytymisessä on toivomisen varaa.

"Tuommoinen 50-60-vuotias ukkeli, joka tykkää siinä sohvalla istuskella ja jotain futismatsia telkkarista katsoa. Siinä voisi olla miehillä enempi roolin ottamisen paikkaa", hän täsmentää.

Vielä vuosikymmeniä sitten, esimerkiksi 1970-luvun alkupuolella ihmiset olivat nykyistä valveutuneempia puhdistamaan vaikkapa lattiakaivoja.

"Silloin suomalainen oli tottunut tekemään kaikennäköistä tällaista. Sen jälkeen siinä tuli notkahdus ja ihmisten sellainen tee se itse -toiminta alkoi vähentyä varsinkin isommissa taajamissa", Mäkinen pohtii.

Viimeisimmän viiden‒kymmenen vuoden aikana tilanne on jälleen parantunut erityisesti, kun katsotaan nuorten aikuisten tilannetta.

"Ihmisten vastuullisuus ja oma-aloitteisuus on taas selvästi kasvanut, että näihinkin asioihin tartutaan aktiivisemmin ja innokkaammin.”

Mäkisen arvion mukaan sama asenne on havaittavissa sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä myös muilla elämän osa-alueilla, kuten vaikkapa energian säästämisessä.