Poikkeusolojen ahdistus muuttui puutarhoilla iloksi: "Kiihkein sesonki ikinä – sai korona pitkän nenän"

Saima Soosaar siirtää tyrnin taimia viljelyalueelta keräilyalueelle. Marjoissa on paljon c-vitamiinia ja niitä on helppo kasvattaa. Kuva: Sanne Katainen

Koronan aiheuttamat poikkeusolot saivat monet puutarhat huolestumaan tulevasta kasvu- ja myyntikaudesta. Kauppapuutarhaliiton Jyrki Jalkanen muistelee kertoneensa jo maaliskuussa, että kyllä se siitä iloksi muuttuu.

”16.3.2020 tuli tsempattua ensin yhtä ja sitten koko kukkaviljelijäjäsenkuntaamme, ettei korona ole uhka kevään kukkasesongille. Nyt nämä maisemat ovat historiaa, kukat alkavat olla lopussa lähitarhoilla. Kiihkein sesonki ikinä. Sai korona pitkän nenän”, Jalkanen kuvailee Twitterissä.

Kesäkukat ovat suomalaisen kukkaviljelyn tärkein sesonki. Kukkia viljellään liki 400 puutarhalla etelärannikolta Ivaloon asti, 90 prosenttia tuotteista myydään suoraan puutarhoilta.

Kauppapuutarhaliitto kertoo kaikkien kesäkukkakasvattajien olevan perheyrityksiä, useat jo toisessa tai kolmannessa sukupolvessa.

Yhteensä kesäkukkia viljellään Suomessa yli 40 miljoonaa kappaletta, joista amppelikukkien osuus on reilut kaksi miljoonaa.

Kukkasesongin taloudellinen arvo on yli 70 miljoonaa euroa. Sesonki kestää säästä riippuen Etelä-Suomessa juhannukseen asti ja Lapissa heinäkuulle.

Innokkaimpia kesäkukkien ostajia ovat Kauppapuutarhaliiton tutkimuksen mukaan maaseudulla ja pienissä kaupungeissa asuvat naiset.

Pohjolan Tytär -alppiruusu on tuuheakasvuinen matalahko pensas. Nuput ovat violetinpunaiset, ja kukat muuttuvat auetessaan vaalean violetinpunaisiksi. Kuva: Sanne Katainen

K-Raudan tuoteryhmäpäällikkö Outi Lehto kertoo, että pihaan ja kotiin liittyvät asiat korostuivat koronakeväänä.

”Kesäkukkien sesonki käynnistyi poikkeuksellisen aikaisin eteläisessä Suomessa ja havujen osalta huhtikuun sääolot olivat istutukseen suotuisat. Poikkeusolojen vaikutus näkyi selvästi erilaisten terassi- ja parvekekasvien menekissä, kun etäkonttoreita sisustettiin viihtyisiksi.”

Perinteisten havukasvien ja kesäkukkien lisäksi erilaisten marjapensaiden, vihannesten, yrttien ja mansikoiden taimet ovat tänä vuonna olleet suosittuja.

”Viljelyn ja lähiruoan kiinnostus näkyy taimien menekissä. Myös erilaisten koristepensaiden menekki on yllättynyt positiivisesti”, Lehto kuvailee.

Kesätyöntekijät Jussi Knaapinen, 16 (vas.), Eelis Martikainen, 17, ja Emil Vilkman, 18, yhdistävät pensaantaimia kennoihin. Kuva: Sanne Katainen

Puutarha Tahvoset Oy:n toimitusjohtaja Tomi Tahvonen kertoo, että kysyntää on ollut normaalia enemmän.

Toisaalta työvoiman saatavuus tarhalle on ollut vaikeaa.

”Taimistotuotteilla on pitkä kiertoaika, noin 3–4 vuotta. Mitä tänä keväänä on jäänyt tekemättä, siirtyy seuraaviin kausiin. Nyt juoksemme kovaa perässä saadaksemme tuotannon velkaa kiinni.”

Tahvonen kertoo, että hyötykasvien taimet ovat kiinnostaneet koristekasveja enemmän.

”Sama ilmiö oli nähtävissä 90-luvun laman aikana. Kukaanhan ei herukkapensaalla turvaa tulevaisuuttaan, mutta ehkä siinä tulee sellainen henkinen helpotus.”

Kevään ilmiöihin on kuulunut myös verkkokaupan kasvu.

”K-raudassa erityisesti verkkokauppaostokset ja kauppojen tarjoamien paikallisten kotiinkuljetuspalveluiden käyttäjämäärät ovat kasvaneet”, Outi Lehto kertoo.

”Asiakkaita kiinnostavat myös ennakkokeräily- ja noutomahdollisuudet, jotka nopeuttavat ja helpottavat asiointia myymälässä. Verkkokaupan kävijämäärän kasvu kertoo myös siitä, että tuotteisiin tutustutaan aiempaa tarkemmin jo ennen ostoksille tuloa”, Lehto sanoo.