Etelä-Pohjanmaan peltolakeudet ovat olleet monen hittielokuvan näyttämönä – bongaa valkokankaalta tuttuja maisemia

Kauhajokelaisella Hyypän maisema-alueella laiduntaa Riverhill's Highland -tilan lihakarja. Johanna Rotola-Pukkilan maatila on Farmari-näyttelyn yksi vierailukohde. Kuva: Jukka Pasonen

Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla autoileva voi bongata teiden varsilta upeita maisemia. 

Ämpin sillalta voi ihastella Kauhavan jokivarren maisemia. Sillan avajaisia vietettiin toukokuussa. 

Etelä-Pohjanmaan lakeudet tunnetaan monien menestyselokuvien näyttämöinä. Esimerkiksi ohjaaja Pekka Parikan johdolla tehdyt Pohjanmaa- ja Talvisota-elokuvat sijoittuvat nykyisen Kauhavan kaupungin alueelle. Molemmat elokuvat perustuvat Antti Tuurin romaaneihin.

”Pohjanmaa-elokuvan Hakalan veljesten talo sijaitsee Jylhän suunnassa. Häjyt-elokuva oli tarkoitus kuvata samassa paikassa, mutta talo oli päässyt huonoon kuntoon, joten kuvaukset siirtyivät Alahärmän puolelle”, kertoo Kauhavalla paikallisoppaana toimiva Jyrki Lahti.

Parikan elokuvissa käytetty Hakalan veljesten talo on Kauhavalla Huhmarkoskentiellä. Häjyt puolestaan huristelivat 733-tietä pitkin Vaasan vankilasta vapauteen.

Sekä Pohjanmaa että Talvisota alkavat vaikuttavalla ilmakuvalla jokivarren peltomaisemasta. Lahden mukaan nämä kuvaukset on tehty Saarimaan ympäristössä Kauhavalla. Näistä maisemista saa hyvän yleiskuvan juuri valmistuneelta Ämpin eli Kangas–Annalan sillalta.

Pohjanmaa-elokuvassa Hakalat päätyvät helteisenä kesäpäivänä ammuskelemaan Lummukan hiekkakuopalle.

”Vaikka filmissä puhutaan Lummukasta, kuvissa ollaan oikeasti Sorvarin hiekkakuopalla”, Lahti kertoo.

”Antti Tuurin romaanissa miehet aprikoivat, lähtisivätkö Lummukkaan vai Sorvariin.”

Lahdella on edellisten lisäksi monia muitakin suosikkimaisemia lakeuksilla.

”Esimerkiksi Lapualta lähdettäessä Ilmajoen suuntaan tai Seinäjoelta Ilmajoelle. Siellä on pakko pysähtyä ja vetää henkeä: taivasta on paljon ja mettänranta kaukana.”

Vaasan eteläpuolelta löytyy valtava pyöreä peltoaukea Söderfjärden, joka on syntynyt meteoriitin iskeydyttyä maahan.

Suomen pisimmällä suoralla (19,365 kilometriä) välillä Pjelax–Övermark voi puolestaan bongata tien varrelta närpiöläisten lukuisia kasvihuoneita. Suora sijaitsee valtatiellä 8. Pimeänä vuodenaikana tällä välillä ei tievalaistusta kaivata, sillä kasvihuoneiden valot pitävät reitin valaistuna.

Lähteet: Suomen kansallisfilmografia, osat 10 ja 12, Edita/Suomen elokuva-arkisto