Tämä sotilasmarssi sävellettiin 15 minuutissa: Lopputulos on niin vaikuttava, että se vastasi kenraalin mukaan talvi- ja jatkosodassa yhtä divisioonaa
Monet marssilaulut ovat kulkeneet armeijassa ikäluokasta toiseen jo pitkään, mutta yksi niistä nousee selvästi yli muiden.
Jalkaväki marssii rajalle hyökkäysvaiheessa Oravaniemessa vuonna 1941. Kuva: SA-kuva11.3.202306:00
Sillanpään marssilaulu (Kotikontujen tienoita tervehtien…) on suosittu isänmaallinen laulu, jonka sanat on kirjoittanut Frans Emil Sillanpää (1888–1964), yksi kansalliskirjailijoistamme.
Suomen puolustustahdon kohottamiseksi sota-aikana vuonna 1940 tehty sotilasmarssi yhdistetään luonnollisesti Taata Sillanpäähän, mutta laulun säveltäjä Aimo Mustonen (1909–1994) on jäänyt melko tuntemattomaksi.
Marssin säveltäjäksi Mustonen valikoitui pikavauhtia järjestetyn sävellyskilpailun kautta. Kilpailuun, jonka raadissa istui F. E. Sillanpään lisäksi kansatieteilijä Sakari Pälsi, osallistui useita maineikkaita säveltäjiä. Kisan voitti kuitenkin musiikkipiirien ulkopuolelta tullut Mustonen, joka työskenteli toimistossa mainospäällikkönä.
Harrastelijasäveltäjä epäilikin mahdollisuuksiaan.
”Ajattelin, että kannattaako tätä lähettää, kun varmasti kisaan osallistuvat myös ammattisäveltäjät”, muisteli Mustonen vuonna 1989 Ilkka-lehden haastattelussa.
Pelko oli turha, sillä Mustonen päihitti 22 säveltäjää. Kerrotaan, että sävellys mykisti kilpailuraadin, ja voitto oli ylivoimainen. Sävelniekan luomisvoimasta kertoo, että marssi tuli valmiiksi vain 15 minuutissa.
Sanat kansalliskirjailijalta, sävellys mainosmieheltä.
Mustosen mukaan tärkeää oli, että melodia mahtui oktaavin alalle, jotta kaikki pystyivät sitä laulamaan.
Hengitystaukoja ei saanut myöskään unohtaa, jotta marssin aikana pystyi laulamaan.
Nimen laululle keksi niin ikään Aimo Mustonen. Se syntyikin helposti.
”Suomen Kuvalehden toimittaja haastatteli minua ja kysyi, että mikäs lapselle nimeksi. Sillanpää oli juuri saanut Nobel-palkintonsa, joten sen kunniaksi ristin sen Sillanpään marssilauluksi”, kertoi Mustonen samaisessa Ilkka-lehden haastattelussa.
Väkevän sanoituksensa ja iskevän sävelmänsä ansiosta laulusta tuli talvi- ja jatkosodassa sellainen taisteluhengen ylläpitäjä, että erään kenraalin mukaan se vastasi yhtä divisioonaa.
Mustosen kynästä syntyi muitakin sävellyksiä, vaikka ne ovat jääneet Sillanpään marssilaulua vähemmälle huomiolle. Mainitsemisen arvoinen on vuonna 1940 ilmestynyt humoristinen Hurttiukon marssi, joka pyrki nostamaan mielialoja sodan varjossa. Muita aihepiirejä käsittelivät Mustosen sävellyksistä esimerkiksi lastenlaulu Aakkosten leikki ja Muistan lapsuuteni joulun.
Rauhan tultua Mustosen sävellysinto väheni ja hänestä tuli liikemies. Hän perusti oman yrityksen ja jäi eläkkeelle vasta 80-vuotiaana.
”Pelkällä säveltämisellä en ole koskaan itseäni elättänyt”, Aimo Mustonen totesikin uraansa muistellessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
