Vuosi samassa mekossa – vaatesuunnittelija kyllästyi asukriisiin

"Pitäisi suosia kotimaisia liikkeitä, sillä mitä enemmän niillä on voimavaraa, sitä enemmän ne voivat keskittyä ekologisempaan ja eettisempään tuotantotapaan", Laura Rusanen kannustaa. Kuva: Timo Lindholm

Rovaniemeläinen Laura Rusanen kyllästyi joka-aamuiseen asukriisiin ja suunnitteli itselleen univormun – mekon vuoden jokaiselle päivälle.

Vaatesuunnittelu opiskeleva Rusasen mekko on ollut tosi toimissa nyt jo yli 260 päivää.

Ensimmäiset 200 päivää samassa mekossa sujuivat helposti, edes nappi ei sinä aikana irronnut.

Hiljattain mekosta piti kuitenkin korjata vetoketju, ja saumoissa ja pääntiessä on alkanut näkyä kulumista ja haalistumista.

"Pidensin mekkoa viime viikolla, ja kun avasin alasauman, kankaaseen jäi kulunut, vaalea raita. Luultavasti värjään mekon vielä ennen kuin 365 päivää on ohi."

Vuoden kestävän tempauksen tarkoitus on tutkia omia kulutustottumuksia ja herätellä pohtimaan vaatteiden kestävyyttä ja laatua, Rusanen kertoo.

Projekti on opettanut kantajalleen ainakin yhden tärkeän asian: "kuinka naurettavat helppoa yhteen vaatekappaleeseen pukeutuminen eri tilanteisiin sopivasti onkaan!"

Kun mekko kaipaa pesua, Rusanen vaihtaa illalla yöpukuun ja pistää mekon muun pyykin mukana pyykkikoneeseen. Yön aikana mekko kuivuu ja on aamulla taas käyttövalmiina.

Perusasun Rusanen asustaa kaapista löytyvillä muilla vaatteilla. "Yleensä puen mekon päälle tai alle paidan. Hauskinta on ollut, että olen aika paljon käyttänyt muita mekkoja, jolloin musta mekko toimii liivinä tai aluspaitana."

Juhlissakin mekko toimii, kun sen asustaa juhlavasti.

"Itse asiassa tuntuu, että pukeudun nykyään paremmin kuin ennen. Ja kun mekko on suunniteltu alun perin omalle vartalolleni, se sopii paljon paremmin kuin kaupan trikoomekot, joita ennen pidin."

Massamuotiliikkeissä asioimisen Rusanen on lopettanut, mutta kotimainen vaatetuotanto on alkanut kiinnostaa.

"Ainoat ostelut, mitä sallin, ovat kirpputoreilta tai hyvällä meinigillä toimivista design puodeista." Niillä Rusanen tarkoittaa esimerkiksi pieniä, kotimaisia valmistajia, joiden tuotanto on läpinäkyvää.

Ekologisuus on muotia isoissakin vaateketjuissa, mutta todellisuudessa vaatteiden alkuperää on vaikea selvittää. "Tuotantotapa on usein niin vääristynyt tuotantomaassa, että yritys ei itsekään tiedä todellisuutta."

Suomalaisia vaatevalmistajia ei ole nykyään montaa, mutta uusia on hiljalleen alkanut syntyä. "Pitäisi suosia kotimaisia liikkeitä, sillä mitä enemmän niillä on voimavaraa, sitä enemmän ne voivat keskittyä ekologisempaan ja eettisempään tuotantotapaan", Rusanen kannustaa.

"Kotimaisista on myös helpointa reklamoida, jos niissä on jotain ongelmia."

Koko Rusasen haastattelu löytyy perjantain MT:stä.