Tiesitkö miten varpunen ja kieltolaki liittyvät toisiinsa? Tutkija kertoo hauskan faktan Suomen historiasta
Edelleen taskumattina tunnettu litteä viinapullo nimettiin tunnetun raittiusjohtajan mukaan.
Kuvassa Raittiuden ystävien laulukirja ja neljänneslitran pirtulekkeri Tehdas- ja alkoholimuseo Rajamäen Ryypin kokoelmista. Kuva: Maija PartanenSata vuotta sitten voimaan tulleen kieltolain kiehtovaan historiaan voi tutustua Nurmijärvellä, Tehdas- ja alkoholimuseo Rajamäen Ryypissä. Museo-opas Petri Lehtosen mukaan kieltolaista tuli kiertolaki. Raittiin maan ja kansan sijaan saatiin pirtusota, rikosaalto ja moraalikato.
”Yhdysvalloissa talouskasvun luoma iloinen ja moderni 1920-luku toi kanan jokaiseen pataan, kuten sanonta kuului. Suomessa samainen vuosikymmen lennätti varpusen jokaiseen taskuun”, Lehtonen kärjistää.
Varpunen oli trokareiden antama lempinimi pirtun katukaupassa käytetylle neljänneslitran lekkerille.
”Nimi juontui Raittiuden Ystävät -yhdistyksen laulukirjasta. Molemmat saavat laulamaan”, Lehtonen hymyilee.
Kieltolain aikana alkoholia sai laillisesti ainoastaan lääkärin reseptillä, mikä johti varsin omituiseen potilas-lääkärisuhteeseen ja eettisiin ongelmiin.
Tietokirjailija Samu Nyströmin mukaan sen aikaiset hoitojonot johtuivat osittain siitä, että ihmiset hakivat niin innokkaasti lääkäreiltä viini- ja konjakkireseptejä.
”Eläinlääkärit saivat kirjoittaa isompia spriireseptejä kuin tavalliset lääkärit, minkä vuoksi ihmiset ostivat myös sairaita eläimiä. Aikalaiset vitsailivat, että jos halusi panostaa alkoholin laatuun, piti mennä lääkärille ja jos määrään, niin oli mentävä eläinlääkärille"; Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti hymähtää.
Vaikka kieltolailla oli 1900-luvun alussa vankka kansan kannatus, kieltolaki-herroihin kohdistettiin jo aikaisessa vaiheessa huumoria, pilkkaa ja vihaa. Nyström kertoo, että esimerkiksi litteä viinapullo eli taskumatti nimettiin tunnetun raittiusjohtajan Matti Helenius-Seppälän mukaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
