Vanha käsityötekniikka koukuttaa taas – solmien syntyy vaikka mitä

Reea Lunden on opetellut makrameesoluja myös YouTuben avulla. Kuva: Rami Marjamäki

Kuvittele koripallon kokoinen kerä kynänpaksuista lankaa ja leikkaa siitä mielessäsi kahdeksan kappaletta 7-metrisiä pätkiä sekä kuusi kappaletta 3,5-metrisiä pätkiä. Kuulostaako mahdottomalta pitää tällainen määrä lankaa järjestyksessä?

Sofia Scottin käsissä vaaleanharmaat makrameelangat eivät muutu epämääräiseksi vyyhdeksi, vaan niistä alkaa muotoutua hyllykkö. Scott on lähtenyt opettelemaan makrameeta kotikaupunkinsa Oriveden Taitokeskukseen.

”Olen käynyt täällä ennenkin kursseilla, koska täällä saa inspiraatiota vaikka mihin.”

Makramee on käsityötekniikka, jossa erilaisten solmujen avulla voi toteuttaa kaikkea mahdollista korvakoruista ja laukuista amppeleihin, seinävaatteisiin ja vaikka riippumattoihin.

Solmuilla on kauniita nimiä, kuten silmusolmu ja leivonpääsolmu, mutta niitä ei kannata säikähtää. Makrameen oppii, vaikkei olisi ensin opetellut solmuja partiossa vuosikausia, kertoo Taitokeskus Oriveden vastaava neuvoja Minna Ahokas.

”Muutamalla solmulla pärjää jo pitkälle, ja valtaosa muista solmuista on parin perussolmun versiointia.”

Vaikka ei olisi ennen koskenutkaan makrameelankaan, yhdellä kurssikerralla ehtii jo saada solmukärpäsen pureman, kuten Mirva Kyläniemelle kävi. Edellisen tapaamiskerran jälkeen hän teki kotona yhden hyllykön valmiiksi, ja tällä kertaa työn alla on jo toinen.

”Etkö oikeasti ollut tehnyt makrameeta ennen?” kysyy Ahokas.

”En tosiaan. Ihan innostuksesta opettelin”, Kylä­niemi kertoo.

Kun solmujen saloihin pääsee perehtymään, valmista makrameeta oppii Ahokkaan mukaan lukemaan kuin kirjaa. Tällöin voi valmistaa haluamansa makrameetyön pelkän kuvan perusteella, ilman varsinaisen ohjeen tavaamista.

Opettaja Minna Ahokas neuvoo Reea Lundenia. Kuva: Rami Marjamäki

Taitokeskus sijaitsee Orivedellä kaupungin paraatipaikalla. Vaaleassa puutalossa on ollut aikanaan sekatavarakauppana, ja nykyään samoissa tiloissa toimii Taitokauppa. Entinen kauppiaan asunto taas tarjoaa tilat monenlaisille Taitokeskuksen käsityökursseille, kutomolle sekä ja käsityö- ja muotoilukoulu Näpsälle.

Tällä kertaa hirsiseinille on ripustettu monenlaista makrameeamppelia ja -hyllykköä malliksi kurssilaisille. Hyllyjä on mahdollisuus solmia paitsi koristeeksi, myös käyttöesineeksi.

Kaksitasoinen makrameehyllykkö kestää venymättä muutaman kirjan tai koriste-esineen painon, mutta tiiliskiviromaanit kannattaa sijoittaa järeämpään kuin solmimalla valmistettuun hyllykköön.

Makrameelangat ovat yleensä kierrätyspuuvillan ja polyesterin sekoitetta, ja erivahvuiset langat taipuvat erilaisiin töihin. Osa langoista on myös mahdollista kammata auki, jolloin niistä saa pörheitä tupsuja.

Mitä isompaa makrameetyötä tekee, sitä enemmän tilaa tarvitsee ympärilleen. Vaikka lopputuloksena olisi alle metrin mittainen työ, se pitää solmia monimetrisistä langoista, sillä jokainen solmu syö langalta pituutta. Esimerkiksi vaaterekki toimii hyvänä apuvälineenä pitkähäntäisten lankojen käsittelyssä.

Reea Lunden löysi kotonaan apuvälineeksi sisustustikkaat. Taitokeskuksessa hän hyödyntää solmimisessa naulakkoa.

”Nyt vain solmua solmun perään”, hän tiivistää. Hyllykön tekeminen alkaa neljän kannatinnauhan solmimisella, ja niistä jokainen vaatii monta kymmentä kaksoistasosolmua.

Ahokkaan mukaan makramee on ollut pinnalla viime vuosikymmenen puolelta asti, ja suosio on näkynyt aiheeseen liittyvien kurssien suosiona.

Makramee ei kuitenkaan ole ensimmäistä kertaa muodissa, sillä samaa tekniikkaa käytettiin 1970-luvulla muun muassa kauppakassien valmistamiseen. Ahokas on huomannut, että solmut saattavat palautua vanhimpien kurssilaisten mieliin hyvinkin nopeasti, vaikka edellisistä makrameesolmuista olisi puoli vuosisataa aikaa.

Käsityötrendit tulevat ja menevät, kuten muutkin muoti-ilmiöt. Ahokas on jo huomannut, mitä makrameen tilalle on tulossa.

Esimerkiksi kevään tuftauskurssit ovat olleet täynnä. Myös ryijykurssit ovat herättäneet tänä vuonna innostusta. Perinteiset käsityötekniikat ovat muutenkin nostaneet päätään viime vuosina.

”Monet vanhat tekniikathan ovat nykyajassa uusia, ja siksi ne herättävät kiinnostusta.”