Pasi Leppänen viimeistelee ajokkiaan rallikuosiin entisessä lantalassa. Kuva: Lari Lievonen
Miespoppoo kunnosti vaivoja säästämättä vanhan navetan kyläläisten harrastustilaksi – Nyt maitohuoneessa pärisevät rummut ja lantalassa ralliautot
Rakennusperintöä vaalien saatiin Kiihtelysvaaraan harrastenavetta, jossa tilaa on niin musiikille, taiteelle, mopoille, ralliautoille kuin puu- ja metallitöillekin.Kiihtelysvaara
Perinnenavetta Kiihtelysvaarassa sai sinnikkään miesporukan käsissä ryhtinsä takaisin ja muuttui komeaksi harrastenavetaksi. Harrastetoimijoiden yhdistyksen jäseniltä ei hymy ole hyytynyt tuhansien talkootuntien jälkeenkään. Juhani Rouvinen, Seppo Myller, Petri Leppänen, Jari Myller, Pasi Leppänen ja Veikko Eronen kehuvat toinen toistensa talkootyöpanosta. Kuva: Lari LievonenEntisen kunnalliskodin navetan lantalassa kuuluu seinän takaa tanakka rumpujen tahti. Navetan päätyyn, entiseen maitohuoneeseen on kunnostettu bänditila, josta rytmi raikaa.
Entinen lantala on nyt ralliautojen talli, jossa Pasi Leppänen viimeistelee ajokkiaan Itäralliin. Seinän takana rummuissa istuu Jari Myller.
Miehet kuuluvat porukkaan, joka kuutisen vuotta sitten osti Joensuun kaupungilta Kiihtelysvaaran kirkonkylän laidalla purkua odottavan navetan, ja kunnosti sen kyläläisten harrastetilaksi.
"Sinnikäs oli oltava, että saimme kaupungin uskomaan ajatukseen", kertoo Juhani Rouvinen.
Lopulta viiden miehen perustama Harrastetoimijoiden yhdistys maksoi navetasta kaupungille yhden euron. Kaupunki lupasi yhdistykselle vielä 40 000 euroa toimintatukea. Kaupassa kaikki voittivat, sillä navetan purkaminen olisi kustantanut kaupungille 90 000 euroa.
Miehet rakensivat urakan ympärille Perinnenavetasta harrastenavetaksi -hankkeen, jonka hintalappu oli 150 000 euroa. Puolet summasta tuli Joensuun Seudun Leaderiltä. Toinen puoli tehtiin talkoilla.
Talkootunteja tehtiin tuhansia. Yhdistyksen jäsenten lisäksi noin 80 kyläläistä osallistui talkoisiin.
Alussa yhdistykseen kuului viisi miestä. Isoon urakkaan ryhtyviä kyläläisiä motivoi kunkin oma harrastus. Osaamistakin oli monelta alalta.
Hanketta sen alkumetreillä ideoinut ylipalomies Jorma Könönen haaveili paikasta, jossa kylän nuorille voisi pitää mopojen kunnostuskerhoa.
Kone- ja metallialan yrittäjä Veikko Eronen on vastannut viljasiiloon tehdyn perinnepajan toteutuksesta. Pajassa on taidetakomon tarpeisiin ahjon ja alasimien rinnalla jopa konevasara.
Jari Myller rummuissa harrastenavetan bändihuoneessa, jota kolme yhtyettä käyttää soittokämppänään. Kuva: Lari LievonenRalliautoilua harrastava Pasi Leppänen jäi eläkkeelle pitäjän nimeä kantaneen pankin toimitusjohtajan tehtävistä viitisen vuotta sitten. Soittoharrastukselleen tilaa navetasta kaivannut Jari Myller on metsäkoneyrittäjä.
Kiihtelysvaaran ex-kunnanjohtaja ja Joensuun kehittämispäällikön virasta eläköitynyt Juhani Rouvinen sanoo lähteneensä mukaan yhteisöllisyyden nimissä.
”Aina ei pienen kirkonkylän palvelujen säilyttäminen ja rakennusten kunnossapito kiinnosta isoa kaupunkia. Itse se on tehtävä”, hän toteaa.
Navetan kuvataiteelle omistettu huone on ollut lähellä hänen sydäntään.
Nyt harrastenavetan toiminta pyörii kahdeksan miehen voimin. Bändisoiton, ralliautojen ja kuvataiteen lisäksi on navetassa viime vuosina hiottu korukiviä, korjattu mopoja sekä tehty puu- ja metallitöitä. Tiloja ja koneita vuokraa myös Joensuun kansalaisopisto kursseilleen.
Veikko Erosella on perinteiset sepäntaidot hallussa. Navetan entiseen viljasiiloon tehty perinnepaja on vastikään kunnostetty oman pitäjän hyväksi toimivan Albert Vartiaisen säätiön rahoituksen turvin. Kuva: Lari LievonenHuonokuntoisen rakennuksen kunnostaminen vei parisen vuotta. Julkisivun pullistumia korjattiin vetämällä seinää sisäänpäin vetotangoilla.
”Tiilikaton purkuun saatiin talkoohengessä lainaksi kurottaja ja kauhakuormaaja”, kertoo Rouvinen.
Vaurioituneet kattotuolit ja katon tukirakenteet korjattiin omin voimin. Miehet myöntävät urakkaa muistellessaan, että vakavaksi veti välillä.
”Pankinjohtajan vapaapäivä saattoi huipentua kurottajakuskina.”
Julkisivu ehostettiin uutta lautaa ja maalia säästelemättä. Katon pellityksessäkin miehet auttoivat palkattua urakoitsijaa, ja 600 neliön katto valmistui muutamassa päivässä.
Navetan ylisille on kunnostettu kesäkäyttöön juhlatila, jossa talvisin on säilytyksessä veneitä ja harrasteautoja. Vuokratuloilla katetaan muun muassa navetan lämmityskustannuksia. Kuva: Lari LievonenYlisillä uusittiin 400 neliötä lankkulattiaa. Olkieristys vaihdettiin puhallusvillaan. Kulkusilta ylisille rakennettiin kokonaan uusiksi.
”Talkoilla laudoitettiin, raudoitettiin ja valettiin betonia.”
Sähkölämmitys vaihdettiin naapurissa toimivan Kiihtelysvaaran Energiaosuuskunnan lämpölaitoksen paikallisella hakkeella tuottamaan lähilämpöön.
”Se edellytti kiertovesijärjestelmän asentamista. Onneksi porukassa oli myös LVI-osaamista. Putket ja patterit asennettiin nekin talkoilla”, kiittelee Rouvinen.
Navetan kunnostuksen aikaan purki kaupunki kirkonkylältä kaksi koulua. Talkoolaisille oli tarjolla kosolti rakennusmateriaalia ja kelvollista kalustoa, kierreportaista vessanpönttöihin.
Puutyöpajassa on koneet joka lähtöön. Kuva: Lari LievonenMyös harrastetilojen varustelussa on panostettu kierrätykseen. Navetan entisten parsien paikalla puutyöpajassa seisoo kymmenkunta puuntyöstökonetta.
”Tasohöylät, sirkkelit, hiomakoneet, sorvit ja vannesahat”, luettelee Pasi Leppänen.
Käyttöönottoa odottaa naapuripitäjästä lahjana saatu keramiikkauuni. "Kun jossain päin Suomea on koneita tai muuta tarpeellista halvalla tarjolla, ajetaan hakemaan", Leppänen toteaa.
Hän kertoo, että navetta pyörii nyt omillaan. Ylisiltä vuokrataan kesäisin tilaa juhlakäyttöön, talvisin harrasteautojen ja veneiden talvisäilytykseen.
”Kysyntää tälle on ollut. Talkoovoimin olemme onnistuneet pelastamaan merkittävän rakennuksen kirkonkylällä ja ylläpitämään toimivaa harrastustilaa kaikille iloksi”, tiivistää Juhani Rouvinen urakan merkityksen.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
