MT 100 vuotta sitten: Apulantaan uhratut kustannukset eivät mene hukkaan – Pohjois-Lapin hätääkärsiville lähti muun muassa hernettä, ryynejä ja sukkalankaa

Maaseudun Tulevaisuus 18.3.1922. Kuva: Kansallisarkisto

Sokerijuurikkaan viljelijät apulantoja käyttämään!

On yleisesti tunnettua, että Skandinavian ja Keski-Euroopan maissa käytetään huomattavasti enemmän apulantoja kaikille viljelyskasveille kuin Suomessa ja että näissä maissa myös pinta-alayksiköltä saadut sadot ovat suuremmat ja työkustannukset halvemmat kuin meillä. (…)

Etenkin sellaisille kasveille, joiden hoitotyöt tulevat kalliiksi, kuten juurikasveille, on edullista käyttää runsaasti apulantoja, jotta sadot saataisiin mahdollisimman suuriksi, sillä hoitotyöt laihalla maalla, jolta saadaan huono sato, tulevat ainakin yhtä kalliiksi kuin satoisallakin maalla. (…)

Sokerijuurikasviljelystä varten hankittuihin apulantoihin uhratut kustannukset eivät mene hukkaan, jos apulannat käytetään hyvin ojitettuun ja hyvin muokattuun maahan.

Lapin hätä. Muonion ja Enontekiön hätääkärsivien avustukseksi lähetettiin tiistaina t. k. 14 p. kaksi hevoskuormaa Vähänkyrön antimia. (…) Muutamassa päivässä saivat emännät kyläkunnista koolle yhteensä 23 säkkiä jauhoja, 1 säkin leipää, 4 suurta kollia vaatteita ja jalkineita, jonkunverran hernettä, ryynejä, sukkalankaa ja rahaa 620 mk.