Lukemisen kynnys alas: Mervi Heikkilälle selkokieli ja lukemisen kynnyksen madaltaminen ovat sydämenasia – sekä kirjailijana että kirjastotyössä
”Selkokirjat ovat yksi kirjoittamisen ja lukemisen muoto. Kuka tahansa voi lukea selkokielistä kirjallisuutta", kirjailija Mervi Heikkilä sanoo.
Mervi Heikkilän kirjoittamista kirjoista uusin on Hämärtäjät, joka ilmestyi tämän vuoden lokakuussa. Hämärtäjiin on perehtymässä myös Taiga. "Taiga on 75-prosenttisesti lapinporokoira", Heikkilä kertoo. Kuva: Johannes Tervo”Lapset ja lastenkirjallisuus ovat minulle ykkösjuttu. Lapsiyleisö on tärkein”, kirjailija Mervi Heikkilä kertoo.
Hän korostaa selkokielen merkitystä.
”Selkokieli ja -kirjat ovat tärkeitä, jotta jokainen pääsisi nauttimaan tarinoista, vaikka lukutaito ei syystä tai toisesta erityisen hyvä olisikaan.”
Selkokieliset kirjat ovat tarjolla kaikille lukijoille.
”Selkokirjat ovat yksi kirjoittamisen ja lukemisen muoto. Kuka tahansa voi lukea selkokielistä kirjallisuutta.”
Selkokirjoihin muinoin liittynyt stigma on häipynyt, Heikkilä iloitsee. Selkokielisestä kirjallisuudesta on lupa nauttia, vaikka olisi kuinka hyvä lukija.
Heikkilä on kirjoittanut useita selkokirjoja.
”Kun käyn niistä kertomassa, saan palautetta aivan valtavasti. Ihan tavalliset lapsilukijatkin lukevat selkokirjoja, ja ne menevät kirjastoista hyvin lainaan.”
Mielelläni myös luen selkokirjoja, Heikkilä kertoo. Yksi hänen vastikään lukemistaan selkokielisistä kirjoista on Maria Turtschaninoffin kirjoittama Helsingin alla.
Lapset ovat Heikkilälle tärkeintä myös kirjastotyössä: lapset sekä lasten ja nuorten lukutaidon edistäminen.
”Nykyisessä tehtävässäni pääsen sitä edistämään niin paljon kuin vain ehdin.”
Hän on ollut pian kaksi vuotta kehityspäällikkönä lasten ja nuorten lukemista edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallisessa erityistehtävässä.
”Palvelemme Suomen kaikkia kirjastoja. Jaamme tietoa, välitämme hyviä käytäntöjä ja kokemuksia, seuraamme kotimaista ja ulkomaista tutkimusta”, Heikkilä kertoo esimerkkejä, kuinka kirjastoille kootaan työkalupakkia lukemisen edistämiseen.
Huippujuttu, hän sanoo työstään.
”Tehtävä on uusi, joten se on mahdollista muokata oman näköiseksi.”
Aiemmin Heikkilä toimi Seinäjoen kirjastotoimenjohtajana yli 11 vuotta.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
