Pohjalaisäijät vatkaavat Mies-tanssin stadionkuntoon – katso video

Vuonna 1926 rakennetussa Lapuan Haapakosken Nuorisoseuran talossa on tuskin nähty vastaavaa. Leevi Antelo (vas.), vetää harjoituksia, joissa mukana ovat muun muassa Kari Kujanpää (Antelon takana), Veli-Antti Ylimartimo, Martti Vaurio ja Juhani Hänninen (punaisessa paidassa oikealla). Näin sujuu äijätanssi! Kuva: Johannes Tervo

Mies - Tanssipidot -tapahtuma kerää 1917 miestä tanssimaan Lapuan pesäpallostadionille elokuussa. Lukiolainen Leevi Antelo, 17, on yksi suurtapahtuman tanssinopettajista.

Tanssitapahtuma järjestetään satavuotiaan Suomen kunniaksi. Pitojen sanoma on, että jokainen mies osaa tanssia.

Eri puolella Etelä-Pohjanmaata on järjestetty keväästä lähtien ilmaisia tanssitunteja. Mukaan pääsevät kaikki miehet ikään ja taitoihin katsomatta.

Antelo on yksi viidestä tanssiopettajasta. Hän on kiertänyt opettamassa Lapualla ja lähikunnissa.

Toukokuisena keskiviikkona Lapuan Haapakosken nuorisoseurantalolle on kokoontunut tusinan verran äijiä. Salin lautalattia tömisee, hurtti huumori lentää ja ilmassa säkenöi yhdessä tekemisen ilo.

Harjoituksessa treenataan puolitoistatuntisen näytöksen neljän minuutin mittaista loppukoreografiaa. Siinä 1917 miestä tanssii yhtä aikaa Heikki Salon esittämän Mies-kappaleen tahdissa.

Mies, mies, mies,

tanssi kuin lintu

taivasta vasten.

Liikkeet ovat humoristisia ja ne sopivat vasta-alkajille.

Jotta tanssiaskeleet jäisivät paremmin mieleen, Antelo on nimennyt niitä muun muassa kukkaniityksi.

Antelo aloitti kilpatanssin kymmenvuotiaana, mutta opettamisesta hänellä ei ole aiempaa kokemusta.

Äijätanssissa ikä on vain numeroita. Tunneilla on käynyt niin kahdeksankymppisiä veteraaneja kuin isänsä selkärepussa tanssivia taaperoita.

Tanssipitojen esitys kertoo pohjalaisesta miehestä, joka ei tanssi. Lopulta jäärän mieli muuttuu ja hän heittäytyy tanssin pyörteisiin 1917 miehen kanssa.

Vastaavia tarinoita on koettu harjoituksissa.

”Moni mies on sanonut tanssitunnille tullessaan, ettei ole tanssinut koskaan eikä tule oppimaan. Mutta jo ensimmäisellä tunnilla ja he ovat innostuneet ja alkaneet nauttia tanssimisesta. Onnistumisen ilon näkeminen on kaikista hienointa koko hommassa”, Antelo sanoo.

Hän toteaa, että Pohjanmaalla ollaan hieman sisäänpäin kääntyneitä ja hitaita innostumaan uusista asioista.

”Onneksi pohjalaiseen miehisyyteen kuuluu myös se, että kun tehdään jotain, se tehdään kunnolla eikä sinne päin. Monet miehet harjoittelevat kotona ja käyvät useilla tunneilla viikossa”, Antelo kertoo.

Harjoituksissa alusta saakka käynyt Pekka Latvanen pitää tanssipitoja superjuttuna, jonka voi kokea vain kerran elämässä.

Vaikka elokuinen esitys siintää mielessä, matka on hänelle tärkeämpi.

”Tunti yhtämittaista liikuntaa tekee olon kevyeksi. Täällä opitaan uutta ja samalla tutustaan uusiin ihmisiin. Samalla saadaan annettua pikkusen vastapainoa naisenergialle”, Pekka Latvanen kertoo.

Tanssipidot on herättänyt hänessä nuoruusmuistoja.

”15-vuotiaana pääsin äidin ja isän kanssa tanssilavalle sillä ehdolla, että on tanssittava. Muistan loppuikäni ne kaksi tyttöparkaa, jotka joutuivat tanssimaan kanssani sinä iltana. Siitä lähtien tanssi on ollut rakas harrastukseni.”

Ensimmäisiin harjoituksiin osallistunut Veli-Antti Ylimartimo kehuu äijäsakin ilmapiiriä rennoksi.

”Ehkä miehet vapautuvat, kun naisia ei ole katsomassa. Jokainen saa heilua vapaasti ilman, että kukaan on arvioimassa suoritustasi”, hän sanoo.

Lukion ensimmäistä luokkaa käydä Leevi Antelo harrastaa tanssin ohella teatteria, pesäpalloa ja baritonitorven soittoa. Lisäksi hän toimii partioryhmän vetäjänä.

Vaikka tanssiopetus sujuu kuin vanhalta tekijältä, hän ei aio tehdä siitä ammattia. Lukion jälkeen tähtäimessä ovat yliopisto-opinnot ja opettajan ammatti.

Lapuan kulttuuritarjontaa hän kehuu monipuoliseksi ja tasokkaaksi.

Paikallisessa Huisku-tanssiseurassa häntä opetti Jaakko Haavisto, jonka oppilaisiin on lukeutunut kansainvälisesti menestynyt tanssija Jukka Haapalainen. Lapualaislähtöinen Haapalainen toimii Mies-Tanssipitojen suojelijana.

Antelo myöntää, että elokuiset näytökset stadionilla kutkuttavat vatsanpohjassa.

”Siitä tulee varmasti hieno ja unohtumaton tapahtuma. Kyllä se jännittää, koska vastaavista jutuista ei ole aiempaa kokemuspohjaa kenelläkään meistä.”

”Kilpatansseissa tanssitaan vain muutama parin kanssa yhtä aikaa ja tuomarit seuraavat vieressä. Onhan se aivan eri juttu tanssia kahden tuhannen äijän kanssa stadionilla suuren yleisön edessä”, hän hehkuttaa.

1917 miestanssijan löytäminen ei ole helppo juttu. Sen eteen on kääritty Lapualla hihat jo aikapäiviä sitten.

Tapahtuman pääkoordinaattori Juulia Soidinaho kertoo, että noin tuhat miestanssijaa uupuu vielä määrästä. Hän on kuitenkin varma, että miesmäärä saadaan kokoon elokuun alkuun mennessä.

”Aika moni jännittää vielä tapahtumaa. Uskon, että miehet aktivoituvat tapahtuman lähestyessä. Jos tanssijoita ei saada aivan täyttä määrää, kuljen viimeisellä viikolla kadulla ja nappailen miehiä tanssiharjoituksiin”, Soidinaho naurahtaa.