Heikki Huhtanen on sovittelija ja tarinankertoja, joka nauttii kulttuurista, musiikista, taiteesta ja maaseutuelämästä. Maaseutunuorten puheenjohtajan hän haluaa korostaa, että kaikki ovat tervetulleita porukkaan. Kuva: Carolina Husu
Maaseutunuorten puheenjohtaja rakentaa siltoja ja pyramidia
Maaseutunuorten puheenjohtaja Heikki Huhtanen pitää maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelua tarpeettomana. Hänen mielestään siltoja tulee rakentaa kaikkialle yhteiskuntaan.
Heikki Huhtanen asuu avovaimonsa kanssa äitinsä kotitalossa. Muutaman kilometrin päässä sijaitseva isän kotitalo on ollut Huhtasen suvussa vuodesta 1604 lähtien. Kuva: Carolina Husu
Metsämaan pyramidipiknikin vetonaula on peltokivipyramidi. Huhtanen arvioi sen valmistuvan vuonna 2613. Kuva: Carolina HusuVuoden 2010 tienoilla levykaupan myyjänä työskennellyt Heikki Huhtanen, 33, oli kotitilallaan hommissa. Oli puintiaika. Töitä tehtiin yhdessä kotiseudun tutun väen kanssa. Hiljaisen hetken koittaessa Huhtasella välähti.
”Tunnetta on vaikea sanallistaa, mutta oli kuin lamppu olisi syttynyt. Tuli lämmin olo ja ajattelin, että tämä on se juttu.”
Muutamaa vuotta myöhemmin tapahtumatuottajaksi opiskellut Huhtanen lopetti työt Turun Levykauppa Äxässä ja otti satoja vuosia suvun hallussa olleen kotitilan hoitaakseen.
Viljaa ja öljykasveja viljelevä Huhtanen toimii tänä vuonna maaseutunuorten puheenjohtajana. Hän aloitti vuoden mittaisessa pestissään tammikuun alussa.
Maaseutunuoret vaihtaa puheenjohtajaa vuoden välein. Näin toiminta ei lukkiudu liiaksi paikoilleen.
Huhtanen on hoitanut tehtävää ”sillanrakentajana”. Hän kertoo olevansa sovitteleva luonne, joka on aina pitänyt monipuolisuudesta.
”Tässä ajassa pitää rakentaa siltoja vähän kaikkien kanssa. En pidä vastakkainasettelusta maaseudun ja kaupungin välillä. Se on mielestäni teennäistä. Mutta siltoja olisi hyvä rakentaa kaikkialla yhteiskunnassa.”
Huhtasen sillat rakentuvat jokapäiväisissä kohtaamisissa. Silloin pääsee kertomaan tarinoita, välähdyksiä arjesta ja elämästä. Ne auttavat lisäämään ymmärrystä.
”Tarinoiden ei tarvitse olla suuria opuksia.”
Maaseudun arki on muuttunut paljon sitten 1950-luvun. Maanviljelyksessä ja metsätaloudessa on käytössä uusin tietotaito ja teknologia. Kaupungeissa yllättävän harva tietää tämän.
”Olen yrittänyt kertoa kavereilleni maaseudun arjesta kuvien avulla. Puolitututkin ovat tulleet sanomaan, miten siistiä sen elämän näkeminen on. Maaseudun arjen ihmeellisyys ilmeisesti yllättää monia.”
Kuvat ja tarinat ovat tehokas keino lisätä tietoa, eritoten sosiaalisessa mediassa. Jotkin tilat ovat esimerkiksi perustaneet omia Facebook-sivuja, joissa arjen askareita näytetään seuraajille.
Youtubessa viljelijän arkea voi seurata Muwexin eli videobloggari Miika Soinin jakamana.
Myös maaseutunuorilla on oma some-kampanjansa. Okra-messuilla julkaistussa #MunAmmatti-kuvakilpailussa ihmisiä kannustetaan jakamaan kuvia maaseudun arjesta.
Tarkoitus on herätellä yleisöä ja saada heidät muuttamaan omia käsityksiään siitä, millaisia ihmisiä maalla asuu ja työskentelee.
Huhtasen mukaan yleisön kokoa ratkaisevampaa on arjen tekeminen näkyväksi.
”Jokaisella on omat sosiaaliset verkostonsa, joiden kautta voi levittää tietoa maaseudun elämästä. Väylä ei ole kovin oleellinen, vaan ennemmin se, miten asiat sanotaan.”
Tiedon puute muuttuu silti harvemmin vihamielisyydeksi, ainakaan Huhtasen oman kokemuksen mukaan. Poikkeuksia on, mutta niitäkin vain harvoin. Se saattaa johtua hänen avoimesta asenteestaan.
”Kun kerron kotiseudusta, puolustukseni ovat aina alhaalla. En ole tullut edes ajatelleeksi, että joku hyökkäisi minua vastaan siksi, että olen maalta.”
Ennakkoluuloilta ei silti voi välttyä. Olihan niitä Huhtasella itselläänkin. Musiikista, taiteesta ja kulttuurista kiinnostunut Huhtanen kuvitteli nuorena, että omat mielenkiinnon kohteet ja viljelijän ammatti eivät voi kulkea käsi kädessä.
Siksi hän lähti opiskelemaan tapahtumatuotantoa.
Mutta kuinka ollakaan, viljelijän ammatti ei estänyt kulttuuriharrastusta. Huhtanen on saanut ilokseen huomata, että maalla on helppo toteuttaa itseään.
Hyvä esimerkki on Huhtasen perustama vuotuinen Metsämaan Pyramidipiknik, jota vietettiin heinäkuun puolivälin tienoilla. Tapahtuma rakentuu suomalaisen ruuan ja sen tuottajien ympärille. Tärkeässä osassa on myös peltokivipyramidi. Osallistujilta peritään pääsymaksuksi yksi kivi pyramidin rakennusaineeksi.
Tapahtuma kerää osallistujia – ja kiviä – ympäri Suomen.
”Koko Suomi alkaa olla aika hyvin kartoitettuna. Pyramidissa on mukana myös Saharan hiekkaa ja Oklahomasta järven pohjasta sukellettu kivi.”
Pyramidipiknikiä on rakentamassa Huhtasen lisäksi noin kahdeksan hengen ydinporukka. Tapahtuma tehdään talkoovoimin. Sitä Huhtanen arvostaa.
”Meidän kylällä on tosi paljon nuoria viljelijöitä. Yhdessä tekeminen, talkoot ja vastavuoroisuus ovat lisääntyneet.”
Yhteisöllisyys ja toisten tukeminen on Huhtasen mukaan myös maaseutunuorten toiminnan ytimessä. Ihmisten muuttaessa maalta yhdessä tekemisen merkitys korostuu entisestään.
”Ei pitäisi sulkea porukkaa ulkopuolelle, vaan hyväksyä kaikki muut sellaisina kuin he ovat. Jos aletaan sulkea muita porukasta pois, kohta riidellään tukirajoista.”
Huhtanen sanoo, että oman yhteisön väki on auttanut jaksamaan ja luonut myönteistä tulevaisuudennäkymää vaikeanakin vuonna. Alueen nuoret viljelijät eivät ”ripottele tuhkaa päällensä”.
Maaseudun nuoret ovat koulutettuja ja uskovat omaan tekemiseensä. Omasta ammatista ollaan myös ylpeitä. Huhtanen katsoo, että vanhempien ammatin jatkaminen on nykyisin haluttu asia. Hän itse jatkoi tilanpitoa vailla minkäänlaista pakkoa.
Huhtanen arvelee, että kasvava kiinnostus ruokaan on omiaan lisäämään maaseudulla tehtävän työn arvostusta myös kaupungeissa. Ruokapöydän äärestä onkin hyvä lähteä sillanrakennustalkoisiin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
