Surun olympialaiset: Näin Münchenin kisat vuonna 1972 muuttuivat painajaiseksi

Musta syyskuu -järjestön terroristit ottivat panttivangiksi yhdeksän Israelin olympiajoukkueen urheilijaa Münchenin olympialaisissa. Kuva: imago sportfotodienst imago/Sven Simon

Vuoden 1972 Münchenin olympialaisten piti olla vastakohta Hitlerin vuoden 1932 olympialaisille. Saksa halusi näyttäytyä modernina ja vapaamielisenä demokratiana. Olympialaiset muuttuivat kuitenkin painajaiseksi, kun palestiinalaisterroristit hyökkäsivät israelilaisurheilijoiden majapaikkaan.

5. syyskuuta aamuyöstä kahdeksan palestiinalaisen Musta syyskuu -järjestön terroristia tunkeutui Israelin olympiajoukkueen majoitustiloihin. Terroristit surmasivat vasarintaa tehneen painituomari Moshe Weinbergin ja painonnostaja Jossef Romanon, ja ottivat panttivangiksi yhdeksän israelilaisurheilijaa.

Terroristit vaativat 234 Israelin vankiloissa olevan vangin ja kahden Baader-Meinhof -terroristijärjestön jäsenen vapauttamista, mistä Israel kieltäytyi. Tämän jälkeen he vaativat lentokonekuljetuksen Kairoon, mutta Fürstenfeldbruckin lentokentällä poliisit väijyttivät terroristit. Kaksi tuntia kestäneessä tulitaistelussa kaikki yhdeksän panttivankia, viisi terroristia ja yksi poliisi saivat surmansa. Kolme eloon jäänyttä terroristia vangittiin. Yhteensä terrori-iskun seurauksena sai surmansa 17 ihmistä.

Olympiakisat olivat keskeytyksissä syyskuun 6. päivän ajan. Olympiastadionilla järjestettiin menehtyneiden urheilijoiden kunniaksi muistotilaisuus, johon osallistui 3 000 urheilijaa ja noin 80 000 katsojaa.

Poliisin turvatoimia olympialaisten aikana pidettiin jälkikäteen tarkasteltuna riittämättöminä. Saksan poliisin antiterrorismijoukot sekä tarkka-ampujat olivat tavanomaisen poliisikoulutuksen saaneita. Myös poliisin varusteissa, kuten esimerkiksi tarkkuuskiväärien laadussa, oli parantamisen varaa. Lisäksi terroristien lukumäärä arvioitiin aluksi väärin ja median annettiin kuvata operaation tapahtumia suorana lähetyksenä, minkä kautta terroristit pystyivät seuraamaan tapahtumia majoitustilojen ulkopuolella.

Olympialaisten tapahtumien takia monissa maissa alettiin perustaa erilaisia erikoisjoukkoja vastaavien tapausten varalle.

Suomen olympiajoukkue oli majoitettuna noin sadan metrin päähän tapahtumapaikasta. Suomessa Münchenin verilöyly myötävaikutti osaltaan poliisin erikoisyksikkö Karhun perustamiseen.

Elokuun lopulla 2022 saksalaislehdet kertoivat Saksan liittovaltion, Baijerin osavaltion ja Münchenin kaupungin päässeen sopuun korvauksista. Ne maksoivat uhrien omaisille yhteensä 28 miljoonaan euron suuruisen korvauksen.

Iskujen seurauksena Israel aloitti mittavat kostotoimet Musta syyskuu -järjestöä kohtaan. Israelin tiedustelupalvelu Mossad surmasi useita iskuihin väitetysti kytkeytyneitä palestiinalaisia. Jumalan Kosto -nimellä kulkeneen operaation seurauksena sai surmansa myös Ahmed Bouchiki, Lillehammerissa työskennellyt marokkolainen tarjoilija, jolla ei ollut kytköksiä Mustaan syyskuuhun. Israel maksoi Bouchikin perheelle korvauksia vuonna 1996, mutta ei pyytänyt anteeksi väärän tiedon perusteella tehtyä iskua.

Historia: Münchenin verilöyly 1972 (1–4, Tod und Spiele München 1972, Saksa 2022) käy läpi dramaattiset tapahtumat hyödyntäen rikasta arkistomateriaalia ja mukana olleiden haastatteluja. Sarja valottaa Lähi-idän syvää konfliktia, joka jatkuu vielä tänäkin päivänä.

Yle Teema tiistaina kello 21.15