Rentun ruusua ruokapöytään ja neliapilalla karja onnelliseksi – tällaisia ovat tunnettuja iskelmiä koristavat kesäiset kasvit
Erilaiset kukat ja kasvit ovat suomalaisen iskelmän vakiokuvastoa vuosikymmenestä toiseen. Niihin sisältyy vertauskuvia ja maalaisromantista tunnelmaa, mutta millaisia nuo kasvit todella ovat?
Rentun ruusu taipuu paremmin ihmisravinnoksi kuin kukkapuskaksi. Horsma sisältää runsaasti C-vitamiinia, mutta lakastuu nopeasti maljakossa. Kuva: Kari SalonenKesäiset kukat ja muut luonnon ihmeet ovat vahvasti läsnä suomalaisessa iskelmämusiikissa. Horsmat, liljankukat ja tulipunaruusut ovat olleet monien suosikkikappaleiden kuvastoa jo vuosikymmenten ajan.
Laulujen kasvit kuvastavat tunteiden kirjoa ilosta suruun. Ei siis ihme, että suosittuihin häävalsseihin lukeutuvat esimerkiksi Kari Tapion tulkitsema Tänään ruusut nää kukkii vain sulle ja Olavi Virran esittämä Metsäkukkia.
Hieman erilaisen näkökulman suosikkikappaleiden kasvimaailmaan ottaa vuonna 2017 julkaistu tietokirja Iskelmäkasvio, jossa laululyriikoita tarkastellaan kasvitutkijan silmin. Musiikin ystäville opus tarjoaa vertauskuvien lisäksi tietoa kasvien elämästä ja käytöstä.
Onnea tuova nelilehtinen apila esiintyy useissa iskelmissä. Lauluyhtye Metro-tytöt lähestyi aihetta kappaleellaan Neliapila, joka oli Toivo Kärjen säveltämä ja Turkka Grönblomin sanoittama.
Todellisuudessa onnenapilat ovat valko- (Trifolium repens) tai puna-apiloita (T. pratense). Alun perin harvinaiset kasvit ovat hyötyneet ihmisen toiminnasta ja levinneet lähes kaikkialle Suomeen.
Vertauskuvallisesti horsman kukka kuihtuu maljakossa yhtä pian kuin rentun lupaus parannuksesta eli parissa päivässä.
Apiloista löytyy sekä luonnonvaraisia että viljelyyn otettuja kantoja. Typensidontakykynsä vuoksi ne ovat olleet tärkeä karjanrehun valkuaislähde. Luomuviljelyn yleistyttyä apilasta on tullut merkittävä maan typpitalouden ylläpitäjä.
Kesästä kertoviin lauluihin kuuluvat tietenkin heinäpellot. Esimerkiksi Hectorin vuoden 1972 Nostalgia-albumilta löytyy Heinäpellolla-kappale, jossa heinäkuisten talkootöiden lomassa nautitaan kahvia pellon laidassa.
Timotei (Phleum pratense) eli nurmitähkiö on parhaiten tunnettu heinäpeltojen kasvina, joka kukkii perinteisinä lomakuukausina heinä-elokuussa. Se on myös tärkein rehuheinämme.
Nimensä timotei sai amerikkalaiselta maanviljelijältä Timothy Hansonilta, jonka ansiosta kasvin viljely yleistyi Euroopassa 1700-luvulla. Satoisuutensa ja kestävyytensä vuoksi timoteita pidettiinkin jonkinlaisena ihmerehuna.
Irwin Goodmanin ikivihreässä rallissa Rentun ruusu lauletaan horsmasta ja reissuiltaan kotiin palaavasta tuhlaajapojasta. Vertauskuvallisesti horsman kukka kuihtuu maljakossa yhtä pian kuin rentun lupaus parannuksesta eli parissa päivässä.
Maitohorsma (Chamaenerion angustifolium) on pohjoisen pallonpuoliskon kasvi, joka on levinnyt tehokkaasti esimerkiksi hakkuiden paljastamille kasvupaikoille.
Runsaasti C-vitamiinia sisältävä horsma on myös herkullista syötävää. Sen versot sopivat salaattiin tai ne voi valmistaa samaan tapaan kuin parsa.
Kirjoittaja on Osuustoiminta-lehden toimituspäällikkö.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
