Sakari Topelius oli Jukka Kuoppamäen isoäidin isoisä. Topeliuksen tytär Aina Nyberg osti perintörahoillaan Emäsalosta ison maa-alueen, jossa sijaitsee nyt hänen jälkeläistensä omat tontit ja talot. Kuva: Jarno Mela
Tämä isänmaallinen laulu joutui poliitikkojen hampaisiin ja aiheutti Moskovan boikotin, kertoo hittikuningas Jukka Kuoppamäki
Suomalaisten rakastamalla laulaja-lauluntekijällä on ollut kiireinen juhlavuosi. Jukka Kuoppamäki täytti syyskuussa 80 vuotta ja hänestä on tehty laaja elämäkerta.
Ennen eläkkeelle jäämistään Jukka Kuoppamäki toimi pappina Stuttgartissa, Wupperthalissa ja Dortmundissa. Puoliso Sirpa hoitaa yhteydenpidon perheen ystäviin, sillä Jukka ei käytä nettiä. Hän ei ole kiinnostunut nykytekniikasta. Kuva: Jarno MelaJukka Kuoppamäki on juuri ennen MT:n haastattelua hakenut itselleen uuden Suomen passin. Laulaja ihastelee kotimaataan, jossa passiinkin on painettu ote Eino Leinon runosta.
”Oi oppi ottakaa te joutsenista! Ne lähtee syksyin palaa keväisin. On meidän rannoillamme rauhallista ja turvaisa on rinne tunturin”, Kuoppamäki lausuu porvoolaisen kahvilan pöydässä Lapin kesää.
Suomalaisten rakastamalla lauluntekijällä on ollut antoisa juhlavuosi. Kuoppamäki täytti syyskuussa 80 vuotta, Ari Mennander ja Kaisa Rautanen kirjoittivat maestrosta elämäkerran ja hän on kiertänyt ympäri maata juhlakonserteissa.
Jukka Kuoppamäen tytär Inka Auhagen (o.s. Kuoppamäki) toimii isänsä keikkakuskina ja on myös mukana haastattelussa. Inka muistetaan esimerkiksi huippusuositun saksalaisbändin Sash!:n laulusolistina.
”Ei ole itsestäänselvyys, että laulajalla on ääni kunnossa vielä 80-vuotiaana. Isä pitää itsestään huolta muun muassa joogaamalla ja syömällä tervellisesti”, Auhagen sanoo.
Tänä vuonna vietetään myös ikivihreän Sinisen ja valkoisen 50-vuotisjuhlavuotta. Lisäksi Jukka ja Sirpa Kuoppamäki juhlivat timanttihäitään.
Elämänmittainen suhde alkoi Helsingin Lauttasaaren yhteiskoulun iltahipoista syksyllä 1961. Jukka soitti silloin suositussa Neloset-lauluyhtyeessä. Hän lähti pippaloihin, koska siellä esiintyi Nelosten kovin kilpailija Kukonpojat.
Nuorukaisen huomio kiinnittyi tyttöporukkaan, joka kommentoi innokkaasti Kukonpoikien esiintymistä.
”Hain pienintä ja pahansisuisinta tyttöä tanssimaan, ja me tanssimme koko illan. Saatoin hänet kotiin ja soitin Sirpalle parin viikon päästä ensitapaamisesta. Siitä suhde alkoi”, hymyilevä Kuoppamäki kertoo.
Yhteisiin vuosikymmeniin on mahtunut seitsemän lapsen ja kymmenen lapsenlapsen suurperhe sekä asuinmaan vaihto Suomesta Saksaan, kun Jukasta tuli Kristinyhteisön pappi.
Kristiyhteisö on Rudolf Steinerin antroposofisten ajatusten pohjalta syntynyt uskonnollinen uudistusliike.
Toimittajataustainen Sirpa Kuoppamäki pestattiin 1968 myös television Levyraadin vakiojäseneksi noin kymmeneksi vuodeksi. Hän kielsi juontajaa Jaakko Jahnukaista soittamasta miehensä kappaleita.
”Jälkikäteen ajatellen Sirpan asenne oli harvinaisen hieno.”
Jukka Kuoppamäen laulajanuran suurimman suosion aika sijoittuu 1970-luvun alkuun. Silloin ilmestyivät kestohitit, kuten Sininen ja valkoinen, Pieni mies ja Kultaa tai kunniaa.
Sinistä ja valkoista on ehdotettu jopa Suomen uudeksi kansallislauluksi. Kuoppamäki kirjoitti iskelmän Itä-Saksassa 1972 pidetyn Rostockin laulukilpailun edustuskappaleeksi.
Hän voitti jo 1971 Itämeren maiden iskelmäfestivaalit Pieni mies -laulullaan. Sinisellä ja valkoisella Kuoppamäki nappasi toistamiseen ykkössijan.
Uusi kilpailulaulu syntyi parissa tunnissa juhannuspäivänä Nummi-Pusulan mökillä Vikarissa, kun muu väki nukkui.
”Suomen lippu lepatti salossa ja taivaalla oli poutapilviä. Rupesin miettimään, että mitä haluaisin kertoa itäsaksalaisille Suomesta. Laulusta tuli rakkaudenosoitukseni Suomen kauneudelle”, Kuoppamäki kertoo.
Tytär Inka Auhagen muistuttaa, että Jukka Kuoppamäen isoäidin isoisä on Sakari Topelius. Hän juuri ehdotti Suomen lipun väreiksi sinistä ja valkoista.
”Jukka ei tiennyt sitä tehdessään laulua kolmekymppisenä. Topeliuksen tytär on aikanaan hankkinut perheemme Suomen tukikohdan Porvoon Emäsalossa.”
Jukka Kuoppamäki aloitti uransa folk-artistina ja protestilaulujen tekijänä. 1960-luvulla hän oli ensimmäiseksi viralliseksi hipiksikin tituleerattu. Kuoppamäki kannattaa edelleen rauhanliikkeen arvoja. Kuva: Jarno MelaSuomessa Sinisen ja valkoisen vastaanotto oli nihkeä. Taistolaiset eli vähemmistökommunistit pitivät isänmaallista iskelmää liian oikeistolaisena.
”Eräs vasemmistolainen lastenkirjailija sanoi televisiossa, että hän ei ole koskaan vihannut mitään niin paljon kuin tätä laulua. Eihän Sininen ja valkoinen ollut poliittinen laulu.”
Kuoppamäen kansainvälinen laulukilpailuputki sai jatkoa 1973. Hän edusti Suomea Puolassa Sopotin laulufestivaaleilla.
Yleisö riehaantui Jukan esityksistä. Shampanja virtasi ja kanssakilpailijat onnittelivat suomalaista varmana voittajana.
Seuraavana aamuna tuloslistat ilmestyivät hotellin ilmoitustaululle, eikä siellä ollut Kuoppamäen nimeä. Festivaalin johto oli tiettävästi saanut Moskovasta määräyksen diskata Suomen edustajan laulut.
”Menin hotellihuoneeni tekemään joogaharjoituksia ja päälläseisontaa. Siellä kirjoitin laulun Kultaa tai kunniaa. Ajattelin, että kultaa en saanut, mutta kunnia jäi.”
Taistolaiset saivat pitkän nenän, sillä Kuoppamäen Kultaa tai kunniaa voitti Syksyn sävelen vuonna 1973.
”Jouduin poliittisen lihamyllyyn. Punalippuja kantaneet taistolaiset eivät varmaan ajatelleet sitä, että Neuvostoliitto ei ole heidän kotimaansa.”
”Eräs vasemmistolainen lastenkirjailija sanoi televisiossa, että hän ei ole koskaan vihannut mitään niin paljon kuin tätä laulua.”
Jukka Kuoppamäen uusi nousu lauluntekijänä tapahtui Suomen jouduttua lamaan 1990-luvun alussa.
Katri Helenan Anna mulle tähtitaivas sekä Dannyn ja Aikamiehet-kuoron Tämä taivas tämä maa olivat vuoden 1992 suuria hittejä
Kuoppamäki muistelee, kuinka muuan metsuri soitti radio Suomeen aamuyöllä kultuaan Tämä taivas tämä maa -kappaleen.
”Hän istui kannolla pakkasella ja joi kahvia. Radiosta tuli riimini: Töitä tehtävä on joka säällä, vaikka kylmäkin ois, pimeää. Metsuri kiitteli, että hänenkin työtään arvostetaan.”
Kuoppamäen lauluntekijäuran suurin hitti on Jari Sillanpään esittämä Satulinna (1995). Hän kirjoitti Satulinnan sanat vaimolleen Sirpalle.
”Mitä hyödyttää kaikki mainen valta, kunnia ja menestys, jos ei ole rakkautta”, Kuoppamäki kysyy Elämän mittainen laulu -kirjassa.
Jukka Kuoppamäki jäi Kristinyhteisön papin virastaan eläkkeelle vuonna 2012. Kuoppamäet asuvat nykyään isossa kerrostaloasunnossa Kölnissä poikansa Aarnin perheen kanssa.
Aarni ja hänen vaimonsa Vanessa saavat apua 2,5-vuotiaan Neon hoidossa, Jukka ja Sirpa puolestaan pysyvät nuorekkaina lapsiperheen arjessa.
Perinteinen iskelmä ei enää kiinnosta monikansallisia levy-yhtiöitä. Uusia biisejä syntyy Kuoppamäen kynästä koko ajan lisää, kunhan vain joku tuottaisi ne levylle.
Kuoppamäki kirjoittaa edelleen laulutekstit käsin nuottipaperiin.
”Tekniset vempaimet haittaavat luovuutta.”
Jukka Kuoppamäki on asunut yli puolet elämästään Saksassa. Hän ei päässyt lupauksista huolimatta tekemään papintyötä kotimaassaan. Syynä olivat Suomen Kristinyhteisössä levitetyt pahat puheet.
”Siirtolainen on aina juureton. Ei meistä saksalaisia koskaan tule. Olemme onnellisia, kun pääsemme kesällä Emäsaloon. Kivijalkamme on suomalaisessa graniitissa”, Kuoppamäki sanoo.
Sanoittajamestari myöntää, että eläminen kahdessa maassa on tuonut elämään myös rikkautta. Suomen kauneuden näkee parhaiten ulkoapäin.
Jukka Kuoppamäki on asunut yli puolet elämästään Saksassa. Hän ei päässyt lupauksista huolimatta tekemään papintyötä kotimaassaan Suomessa. Syynä olivat Suomen Kristinyhteisössä levitetyt pahat puheet. Nykyään Kuoppamäen lapsista kaksi asuu Suomessa ja viisi Saksassa. Kuva: Jarno MelaKuka?
Jukka Kuoppamäki on syntynyt Helsingissä 1942.
Valmistui Helsingin opettajakorkeakoulusta 1965. Opiskeli lisäksi musiikkitiedettä, estetiikkaa, draamakirjallisuutta ja sosiologiaa Helsingin yliopistossa.
Kuoppamäki on ennen kaikkea lauluntekijä, säveltäjä ja sanoittaja, jonka kynästä on lähtenyt noin 2 000 kappaletta. Kuoppamäki yllätti kaikki lähtemällä 34-vuotiaana pappisseminaariin Länsi-Saksaan.
Perheeseen kuuluvat vaimo Sirpa Kuoppamäki, seitsemän lasta ja kymmenen lastenlasta. Koti on Kölnissä ja kesät perhe viettää Emäsalon saaressa. Tyttäret Inka, Anna ja Taika ovat isänsä tavoin laulajia.
Kuoppamäelle myönnettiin Juha Vainio -palkinto 2018 ja Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali 2019.
Kirja: Mennander, Ari; Rautanen, Kaisa, Jukka Kuoppamäki, Elämän mittainen laulu, Docendo 2022, 480 sivua.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
