Kyläkauppatuki elvyttää, mutta ei pelasta – tukipotti pienenee jatkossa
Kyläkaupan toimintatuki muuttui tästä vuodesta alkaen pysyväksi. Kyläkaupat eivät ole vain sympaattinen maalaisympäristön ilmiö, vaan niillä on iso merkitys alueen elinvoimalle.
Kyläkauppojen merkitys maaseudun elinvoimalle ja huoltovarmuudelle on tunnistettu. Kuva: Taina RenkolaKyläkauppojen määrän kehitystä kuvaa tasaisen laskeva käyrä, kertoo Päivittäistavarakauppa ry:n johtaja Ilkka Nieminen. Päivittäistavarakaupan mukaan kyläkauppoja on Suomessa noin 180. Viidessätoista vuodessa määrä on pudonnut kolmannekseen.
”Kyläkauppatuki on erittäin hyvä asia, mutta se ei ole onnistunut kääntämään laskevaa trendiä. Tuki lähinnä paikkaa yritysten tulovirtaa”, toteaa Nieminen.
EU:n kylmälaiteaineita koskevat vaatimukset ovat kova isku kyläkaupoille, sillä ne pakottavat yritykset uusimaan laitteistoa lähivuosina.
”Kyläkauppojen tulevaisuuden kannalta on huomioitava investointitarpeet ja korjausvelka. Arviolta 6–10 miljoonan investointituella mahdollistettaisiin kyläkauppatoiminnan jatkuvuus”, sanoo Nieminen.
Kyläkauppojen säilymisessä on Niemisen mukaan kyse kansalaisten tasapuolisesta asemasta ja huoltovarmuudesta.
”Elintarvikkeiden myynti on oleellinen peruspalvelu, joka pitää turvata maaseudun kylille. Erityisesti ikäihmisten maaseudulla asumisen tukemisessa ja siten tuetun palveluasumisen tarpeen hillitsemisessä kyläkaupoilla on iso merkitys. Uusia asukkaita on myös vaikea houkutella syrjäisemmille alueille, jos kauppaa ei kylällä ole. Se on kilpailutekijä monipaikkaisista etätyöntekijöistä kilpailtaessa.”
”Tätä pienemmistä, muutaman tuhannen euron tukisummista, ei yrittäjälle juuri iloa ole.” Tommi Alanko
Ruokaviraston ylitarkastaja Tommi Alanko pitää valtion myöntämää kyläkauppatukea tärkeänä lisänä pienille yrityksille. Tuki muutettiin pysyväksi parin kokeiluvuoden jälkeen. Jaossa oli tänä vuonna kaksi miljoonaa euroa.
”Yhtäkään kyläkauppaa tukirahalla ei pelasteta, mutta kahden miljoonan potista jaettavaa on niin, että yrittäjä saa palkattua pariksi viikoksi kesäsijaisen tai hankittua laitteita. Tätä pienemmistä, muutaman tuhannen euron tukisummista, ei yrittäjälle juuri iloa ole”, Alanko toteaa.
Kyläkauppatukea käytetään tuensaajien raporttien mukaan myös pieniin remontteihin tai pelkästään laskujen maksuun.
Kyläkauppatuen pääkriteerit koskevat valikoiman suuruutta, palveluiden etäisyyttä muusta palvelutarjonnasta sekä kaupan lisäpalveluja.
”Lisäpalveluja on laidasta laitaan, käteisnostopalvelusta apteekin palvelupisteeseen. Niissä piilee liiketoiminnan kehittämisen ja asiakasvirran lisäämisen mahdollisuuksia, esimerkiksi sähköisten palvelujen laajenemiseen liittyen”, Alanko mainitsee.
”Kyse on asukkaiden palvelun ohessa myös huoltovarmuudesta.” Auli Sihvola
Valtion ensi vuoden budjettiin kyläkauppatukea on esitetty 1,25 miljoonaa.
”Odotettavissa on, että tukea tullaan vähentämään nyt jaetusta kahdesta miljoonasta. Tilanne on haastava, kun yritysten kustannukset kuitenkin jatkavat nousuaan”, arvioi erityisasiantuntija Auli Sihvola maa- ja metsätalousministeriöstä.
Sihvola pitää tuen vakinaistamista positiivisena. Poliittinen tahtotila on ollut palveluverkoston säilyttäminen koko maassa.
”Jo nyt idässä ja pohjoisessa on alueita, joilta tämä yritystoiminta on loppunut. Kyse on asukkaiden palvelun ohessa myös huoltovarmuudesta”, toteaa Sihvola.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
