
Poikkeuksellisen rauhallinen Pete-kukko viihtyy sylissä – katso video, kun lapset syöttävät kukkoa kädestä
Parivuotias suomalainen maatiaiskukko Pete asuu Salon Kuusjoen kylässä.
Pete lepää tyytyväisenä perheen pienten lasten sylissä Salon Kuusjoella. Niilo pitää kukkoa ja Toivo munakoria käsissään. Kuva: Annika HaapanenKukkoa pidetään usein mahtailevana eläimenä, joka tuntee oman arvonsa joskus liiankin hyvin.
Pete on kuitenkin toista maata. Se lepää tyytyväisenä perheen pienten lasten sylissä ja sulkee silmänsä. Vasta kun kukko lasketaan alas, se lähtee pois.
Oma-aloitteisesti kukko ei tule silti syliin.
”Pete on turvallinen kukko. Uskallan päästää meidän pienemmätkin lapsemme kanalaan. Kukot eivät ole aina niin kesyjä, mutta Pete ei ole aggressiivinen, se ei ole uhitellut ihmisiä tai laumaansa”, kertoo maatiaiskanaharrastaja Annika Haapanen Raatalan kylästä Salon Kuusjoelta.
Pete on kanalaumansa ainoa kukko. Kanoja on tällä hetkellä 15, joista Peten jälkeläisiä on 10. Siitosmunia Haapanen ei myy vaan munat tulevat syödyiksi omasta takaa.
Helmenharmaan väristä kukkoa Annika Haapanen pitää aitona herrasmiehenä.
”Pete tarjoaa parhaimmat herkkupalat naisilleen. Kesällä Pete tykkää hirveästi kastemadoista, mutta ensin hän ilmoittaa ystävällisesti kanoille, että täällä olisi kastematoja tarjolla.”
Haapanen huolehtii siitä, että Petekin saa riittävästi herkkupaloja.
Mutta osaa Pete pitää kanarouviensa puoliakin. Jos kukko havaitsee lähistöllä villieläimen, se kiekaisee kovaa ja paimentaa laumansa sisälle.
Talvella Pete asustelee kanalaumansa kanssa vanhassa navetassa.
Eläimillä on siellä Haapasen mukaan ruhtinaalliset oltavat, tilaa on pitovaatimuksia enemmän.
Kanalasta löytyy hyvät orret ja kuivike, ruoka-automaatti ja vesiastian päällä oleva lämpölamppu. Eläimet eivät ole tärisseet kovienkaan pakkasten aikaan.
”Kesällä Pete tykkää hirveästi kastemadoista, mutta ensin hän ilmoittaa ystävällisesti kanoille, että täällä olisi kastematoja tarjolla.”
Pete on hankittu keväällä 2022 perheeseen naapurista, Ellun kanat ja munat -yrityksestä, joka myy suomalaisia maatiaiskanoja, niiden munia sekä siitoskukkoja.
Siellä Pete oli 70 kukon kanssa, jolloin sen erityinen luonne ei vielä tullut esiin.
Samalla perhe hankki myös viisi maatiaiskanaa.
”Me ollaan omaa parvea lisätty hänen ja meidän kanojen munista.”
Kukko on ollut kesy alusta lähtien, Haapanen sanoo. Se myös luottaa ihmiseen.
”Jos otan jonkun kanan syliin, niin Pete ei laita hälytysääntään päälle vaan katselee vain vieressä.”
Muuttuisiko Peten käytös, jos laumaan tulisi toinen kukko? Sitä ei Annika Haapanen tiedä, mutta hän uskoo vastauksen olevan kielteinen.
Viime syksynä talvihoitoon Haapaselle tuli ystävän kukko ja kanat, mikä antoi hieman vihiä Peten luonteesta.
”Huomasin, miten erilaisia kukot voivat olla. Kaverin kukko kävi ihmisen päälle suojellessaan omaa laumaansa. Mutta Pete vain kiekui aidan takaa toiselle kukolle, eikä käyttäytynyt aggressiivisesti.”
Toista kukkoa Haapanen ei halua samaan laumaan, sillä hän haluaa estää sisäsiittoisuutta.
”Peten jälkeläisetkin ovat olleet hyväluontoisia, kantavat hyvää perimää. Petestä ei ole kukkojälkeläisiä vaan kukot on pistetty pataan.”
Harkinnassa on hankkia ehkä myöhemmin toinen tarha toiselle laumalle. Pete kuitenkin jää perheen lemmikiksi.
Tämä juttu on osa Maaseudun Tulevaisuuden Tilaajan toive- sarjaa, jossa käsitellään lukijoille merkityksellisiä aiheita.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






