Maatilan romuista syntyy villieläimiä ja muovipusseista satojen kilojen neule

Kenneth Rasmussenin neuloma muovipussiteos painaa parisataa kiloa. Kuva: Bifrost

Eini Saukkosen lasinen riikinkukko on näyttävä ilmestys. Kuva: Katja Lamminen

Seppo Laatunen veistelee puuta moottorisahalla. Kuva: Katja Lamminen

Alpo Koivumäki tekee eläimiä maatilan romusta. Kuva: Katja Lamminen

Suomen käsityön museon ala-aulassa Jyväskylässä kiemurtelee muovipusseista väkerretty, kirjava jättiläisneule. Tanskalaisen Kenneth Rasmussenin parisataa kiloa painava teos osuu hyvin aikaan, jolloin merten muovijäte herättää huolta.

Taaempana palmujen juurella hiippailee kierrätysromusta taiteiltu leijonapari. Kokonaisuus on eläkkeelle jääneen viljelijän Alpo Koivumäen käsialaa. Koneiden osista, rehupaalien muovista, puusta ja kumista syntyvistä teoksista koostuu Alpon Savanni -niminen veistospuisto Kauhajoella.

Myös Eini Saukkonen hyödyntää kierrätysmateriaaleja. Hänen lasinpalasista kokoamansa riikinkukko on näyttävä ilmestys. Taiteilija arvelee kekseliäisyytensä olevan peräisin sota-ajalta, jolloin oli pulaa kaikesta.

Pehmeetä touhua -näyttely antaa tilaa pohjoismaalaisten tavisten taiteelle. Materiaalit ja aiheet rönsyilevät pehmeistä lanka- ja kangastöistä puuveistoksiin, lasiteoksiin ja kaikkeen siltä väliltä.

Raahelainen Samuli Sarkkila on rakentanut pienoisveistoksia hehkulamppujen sisään. Näyttelyesitteestä selviää, että Sarkkila palasi Amerikasta Suomeen ensimmäisen maailmansodan jälkeen taskut täynnä dollareita. Pahaksi onneksi nuorukainen vaihtoi rahat markoiksi, jonka arvo romahti. Morsian jätti ja talokaupat peruuntuivat. Sarkkila vetäytyi omiin oloihinsa ja keskittyi taiteeseen.

Koko ikänsä metsätöissä viihtynyt eläkeläinen Seppo Laatunen veistelee puuta moottorisahalla. Teräketjuöljyä kuluu sata litraa vuodessa sahan laulaessa Pihkahovi-ateljeessa Jaalassa. Veistokset ovat yllättävän siroja ja pikkutarkkoja niinkin karkealla instrumentilla veistetyiksi.

Myös Lauri Mäkäräisen materiaali on puu. Siitä on syntynyt voimistelevia tarja halosia ja kekkosia sekä lystikkäitä eläinhahmoja.

Sokerina pohjalla näyttelyn yläkerrassa on nähtävillä Kellokosken prinsessan Anna Lappalaisen kirjontatöitä.

Teoksia on esillä lähes 40 taiteilijalta, joista noin puolet on suomalaisia.

Pehmeetä touhua on pohjoismaista outsider-käsityötä esittelevän Nordic Outsider Craft -hankkeen päänäyttely.

Outsider-taide viittaa taiteen marginaaleihin, kuten ITE-taiteilijoihin ja erityistä tukea tarvitseviin taiteilijoihin. Sellaisena voidaan pitää esimerkiksi Henna Laulaista, joka ei autisminsa takia pysty puhumaan.

Taide muodostaa hänelle kanavan saada äänensä kuuluviin. Pehmeetä touhua -näyttelyssä hänen teoksistaan on esillä Ainakin sata palloa. Laulaiselle rakkaita ovat luonnonmateriaalit, kuten villa.

Jyväskylän jälkeen näyttely lähtee pienempänä kokonaisuutena kiertämään kaikki pohjoismaat, päätyen lopuksi K.H. Renlundin museoon Kokkolaan.

Pehmeetä touhua Suomen käsityön museossa Jyväskylässä 2.12. asti.