Pitsien silityksessä meni raja – Vuoden kotitalousopettaja Keijo Mikkonen kuuluttaa maalaisjärkeä kodinhoitoon

Keijo Mikkosen ura alkoi kokkina. Eläkepäiviä hän on ajatellut sen verran, että silloin on tärkeä liikkua paljon, syödä hyvin ja nukkua vähintään kahdeksan tuntia yössä. Ei kiertää maailmaa, vaan talvella hiihtää, kesällä pyöräillä ja soutaa. Ja tavata kavereita. Kuva: Kari Salonen

Pitsien silittelyssä meni Keijo Mikkosen raja, kun hän opiskeli kotitalousopettajaksi Helsingissä 1980-luvulla. Näyttötehtävänä oli vaikeiden kohtien silitys.

"Piti harjoitella pitsien silitystä pehmusteita vasten. Se oli liikaa, mutta siitäkin selvittiin", mies nauraa nyt.

Kaiken kaikkiaan Mikkonen piti kotitalousopettajan koulutusta hyödyllisenä. Se avasi portteja moneen paikkaan.

Valmistuttuaan Mikkonen työskenteli Marttaliiton projektissa, jossa yritettiin perustaa kokkikerhoja Suomen itärajaan rajoittuviin kuntiin. "Oli sellainen testamenttiehto."

Itä-Suomi ei ollut Mikkoselle vieras, sillä hän on syntynyt Paltamossa. Perhe muutti ensin Lumikylän Lumikarhun talosta Kontiomäelle. Lukion Mikkonen kävi Kajaanissa ja armeijan jälkeen tie vei Hyvinkäälle, missä hän opiskeli kokiksi.

"Ruoka oli aina ollut minulle ilo, joten ajattelin, että kokkina voisin ilahduttaa muitakin."

Kun mies oli kokannut muutaman vuoden, häntä alkoi kiinnostaa, miksi esimerkiksi pihvi ruskistuu niin kuin ruskistuu. Viikissä näitä asioita olisi voinut opiskella, mutta sinne pääsy oli kiven takana. Kaveri vinkkasi, että hae kotitalousopettajaksi. Mikkonen haki. Ja oli ensimmäinen miespuolinen opiskelija, joka valmistui.

Nyt mieskotitalousopettajia on jo 35.

Tärkeimpinä kotitaloustaitoina Mikkonen pitää kolmea asiaa:

Että ruoka olisi monipuolista ja hyvää ja ihminen ymmärtäisi, mitä kannattaa valita.

Että saa pyykit pestyä ja huushollin pidettyä kohtuullisessa kunnossa.

Että tiedostaa ympäristöasiat niin syömisessä, asumisessa kuin eri materiaaleissa.

"Näillä pärjää jo pitkälle. Vanha Marttaliiton ajatus lähti siitä, miten vähällä pärjää hyvin. Nyt se on kääntynyt muotoon, miten paljosta osaa valita oikein."

Kotitaloutta pitäisi Mikkosen mielestä opettaa itsenäistymässä oleville nuorille eikä vain seiskaluokalla. "Nyt valmennetaan olympialaisiin, jotka alkavat vasta viiden vuoden päästä."

Toisaalta kotitalous voisi olla samanlainen elämästäselviytymistaito kuin luku- ja kirjoitustaito.

"Jos se olisikin metataito eli kaiken läpäisevä, jota opiskeltaisiin eri aineissa ja yhteyksissä", Mikkonen visioi.

"Nykymaailmassa kysytään käytännön taitoja, jotka yhdistyvät ajatteluun. Mutta nuoret eivät uskalla tarttua työkaluihin, kun he ovat tottuneet käyttämään vain kännykkää. Ennen maalla tehtiin luonnostaan kaikenlaista käsillä, nyt käsillä tekeminen on harrastusta."

Mikkonen työskentelee nykyisin Vantaan ammattiopisto Variassa nuorten ja aikuisten työllistymisen auttajana VoittoOn-hankkeessa. Sivutoimenaan hän on hygieniakouluttajana, joka on tehnyt liki neljätuhatta hygieniatestiä.

Testin läpäisee ensimmäisellä kerralla noin 60 prosenttia ammattikoululaisista, mutta aikuisista lähes kaikki.

"Oleellista on ymmärtää hygieniaan vaikuttavat tärkeät asiat. Eli että kädet pestään, lämpötiloista pidetään huolta ja raakaa ja kypsää ei käsitellä sekaisin. Maalaisjärki auttaa tässäkin."

Hygieniaa ylläpidetään Mikkosen mukaan kymmenen pöpön takia. Muut miljoonat pöpöt ovat välttämättömiä tai ainakin harmittomia terveyden kannalta.

Siis Mikkosen sanoin: Älä pese liikaa äläkä koskaan osta desinfiointiaineita kotiin. Vesikin riittää.