Suomen kylpylät ovat ulkomaalaisille kummastus – syy voi löytyä kylpylähistorioiden eroista

Suomessa kylpylät tarjoavat tekemistä kaikenlaisille vierailijoille. Kuva Kylpylähotelli Peurungasta. Kuva: Hanne Manelius

Ulkomaalaisen turistin silmiin Suomen kylpylät saattavat vaikuttaa oudoilta: ne ovat koko perheen virkistyskohteita, joissa lapset temmeltävät vesiliukumäissä ja joiden yhteydessä on aktiviteettejä maastopyöräilystä veneretkiin ja padelista keilailuun.

Tarjolla on jotain vähän kaikille, ja samasta kohteesta löytyy usein sekä lapsiperheitä, pariskuntia että ikäihmisiä.

Suomalaisten kylpylöiden historia on verraten lyhyt. Ennen varsinaisia kylpylöitä Suomessa pulikoitiin lähteissä, joiden uskottiin edistävän terveyttä. Esimerkiksi Iisalmen runnin lähde houkutteli kävijöitä jo 1700-luvulla, kauan ennen Runnin kylpylän perustamista.

Runnin kylpylätoiminta puolestaan alkoi virallisesti vuonna 1904. Se ei ollut Suomessa aivan ensimmäisiä eurooppalaistyylisiä kylpylöitä, sillä niitä alettiin perustaa jo 1830-luvulla. Pitkäaikaisin yhtä mittaa toiminut kylpylä on vuonna 1836 avattu Lappeenrannan kylpylä.

Suomea ei siis ole tunnettu vuosisatojen ajan kylpylöiden luvattuna maana, mikä osin selittää kylpyläkulttuuriamme: on helpompaa tarjota jokaiselle matkailijalle jotakin kuin erikoistua esimerkiksi aikuisille tarkoitettuihin hemmotteluhoitoihin.

Sen sijaan Unkarin pääkaupunki Budapest on tunnettu termisistä kylpylöistään, joihin matkustetaan juuri altaissa köllöttelyä ja hoidoista nauttimista varten. Kylpylöitä on kaupungissa niin paljon, että sopivaa etsiessään turistille iskee helposti valinnan vaikeus.

Kylpyläkulttuuri Unkarissa juontaa juurensa jo Rooman imperiumiin. Alueen kuumat lähteet tarjosivat jo silloin houkuttelevan paikan roomalaisille kylpylöille. Arkeologisissa kaivauksissa Budapestin ympäristöstä onkin löytynyt useita merkkejä kylpylöistä.

Budapestin pitkän kylpylähistorian voi huomata kaupungissa edelleen. Kylpylät ovat upeasti ylläpidettyjä vanhoja rakennuksia, joiden kävijäkunnassa on paljon aikuisia. Kirkkojen ja muiden historiallisten rakennusten ohella reissuvinkeissä mainitaan lähes poikkeuksetta myös kylpylät.

Jotain tuttua niistäkin löytyy, nimittäin sauna. Osa kylpylöistä mainostaa verkkosivuillaan suomalaisia saunoja, jotka näyttävät puisia seiniä ja lauteita myöten lähes samanlaisilta kuin meillä.

Ei ole lainkaan yllättävää, että Suomessa kylpylät eivät juuri vedä ulkomaalaisia turisteja ainakaan matkan ainoana houkuttimena. Ei tarvitse mennä kuin Viroon asti, ja kylpyläkulttuuri on jo varsin erilainen.

Toisaalta ihmiset matkustavat nykyään enemmän, joten ehkä Suomeenkin rantautuu tulevaisuudessa enemmän hemmottelua ja hyvinvointia painottavia kylpylöitä. Toistaiseksi nykyisen kaltainen toiminta vetää kotimaan matkailijoita ja etenkin lapsiperheitä, joille kylpylälomailu on kätevä vaihtoehto.

Myös alan sisällä on vahva usko kotimaan kylpylämatkailun menestykseen. Hyvinvointitrendin vallitessa kauniissa maisemissa sijaitsevat kylpylät houkuttelevat ulkoilemaan, liikkumaan ja illan tullen pulahtamaan altaaseen.

Muutaman kylpylän sulkeutuminen viime vuosina ei siis ainakaan vielä vaikuta huolestuttavalta. Inflaatio ja kallistuva energian hinta saattavat kuitenkin varjostaa alan tulevaisuutta ja ajaa entistä useamman kylpylän lopettamaan toimintansa tulevina vuosina.