Doula kannattelee äitiä synnytyksen syvissä vesissä
Doula eli vapaaehtoinen synnytyskumppani Satu Jurvanen ja toista lastaan odottava Pia Korhonen suunnittelivat tulevaa synnytystä Hämeenlinnassa. Ville-Petteri Määttä Kuva: Viestilehtien arkistoHämeenlinna (MT)
Vapaaehtoistyö on monelle suomalaiselle suuri voimavara. Hämeenlinnalainen Satu Jurvanen toimii vapaa-aikanaan synnytyskumppanina eli doulana.
Doula tarjoaa synnyttäjälle tukea ja apua myötäelämällä odotuksen viimeiset vaiheet, synnytyksen ja vauvan ensimmäiset päivät.
”Doula kertoo äidille, että hän ei ole synnytyksessä yksin. Hän keskittyy äidin tarpeisiin ja kokemuksiin. Pienet asiat ovat usein synnyttäville äideille hurjan isoja, ja vaikka doula ei kokisikaan tehneensä synnytyksessä mitään erikoista, voi äiti olla avusta uskomattoman kiitollinen”, Jurvanen kertoo.
Jurvasella on tuettaville paljon annettavaa.
Hänellä on itsellään neljä lasta ja hän on ollut sekä nuori että vanha synnyttäjä. Omat vaihtelevat elämäntilanteet antavat pohjaa erilaisten äitien ymmärtämiseen.
”Omat synnytykseni ovat vain tulleet. Nyt doula-toimintaan lähdettyäni olen ymmärtänyt, että niihin olisi voinut valmistautua paljon paremmin. Vaikka isä on synnyttäjälle hyvä tuki, hän ei kuitenkaan voi olla niin kartalla kuin toinen synnyttänyt nainen. Doula pystyy synnytyksessä keskittymään äidin rohkaisuun ja hänen tarpeisiinsa”, Jurvanen kuvailee.
Doula saa harrastuksestaan paljon myös takaisin.
”Se luottamus, mitä ihmisiltä saa, on kaiken vaivan arvoista. Teen doulausta vilpittömästä auttamisen ja tukemisen halusta. Synnytyksen jälkeen olen useamman päivän energiahyökyaallossa. ’Olipa mahtavaa’ on päällimmäisenä ajatuksenani”, Jurvanen iloitsee.
Tällä hetkellä Jurvanen toimii doulana Pia Korhoselle. Korhonen halusi doulan jakamaan odotuksen ja erityisesti ilon.
”En ole synnytyksestä huolissani, mutta tietysti kaikenlaista voi tulla. Ensisijaisesti halusin jonkun, joka on ilossa mukana”, Korhonen kuvailee.
Hän kuuli Hämeenlinnan aktiivisesta doulatoiminnasta ensimmäisen kerran neuvolassa.
”Doulasta on ollut jo nyt paljon hyötyä, vaikka synnytys on vasta edessä päin. Olemme käyneet läpi keinoja rentoutumiseen ja synnytyksen pitämiseen käynnissä. Keskustelujen avulla pääsen valmistautumaan tulevaan”, Korhonen kertoo.
Hyvä synnytys on naiselle mahtava kokemus ja huikea voimavara, Jurvanen sanoo. ”Siitä syntyy luottamus omaan kehoon ja naiseuteen ja onnistumisen kokemus kantaa pitkälle. Doulan tehtävä on auttaa äitiä kuuntelemaan itseään ja luoda luottamusta siihen, että äiti tuntee kehonsa ja tietää, mitä on tapahtumassa”, hän kertoo.
”Aktiivinen ote synnytykseen on erittäin tärkeää. Synnytys ei ole sairaus, jonka kätilöt ja lääkärit hoitavat. Synnytyksen tekijä on äiti itse.”
Huonoihin synnytyksiin liittyy hyvin usein ohittamisen kokemus.
”Äiti voi kokea, että häntä ei ole kuultu eikä sen vuoksi myöskään kunnioitettu. Useat uudelleensynnyttäjät haluavat doulan, koska ensimmäinen synnytys on ollut traumatisoiva”, Jurvanen kertoo.
”Henkilökohtaiset rajat ovat elämän ja kuoleman asia. Kun nainen tulee jyrätyksi näin intiimillä elämänalueelle, se vaikuttaa itsetuntoon pitkän aikaa. Hänellä, jolla on synnytyksessä valta tehdä päätöksiä, vastuu on hirvittävän suuri.”
”Synnytys on erittäin herkkä tilanne, jossa punnitaan, miten kohtelemme ihmisiä kun he ovat heikoimmillaan ja muiden armoilla.”
Huono synnytyskokemus aiheuttaa synnytyspelkoja, jotka voivat vaikuttaa jopa perheen lapsilukuun.
”Äitiyteen liittyy usein paljon suorituspaineita, ja synnyttäjä voi syyttää huonosta synnytyksestä itseään ja kokea syyllisyyttä pitkän aikaan”, Jurvanen pohtii.
Doulan tehtävät riippuvat täysin äidin tarpeista ja toiveista. Pitkällekin mietitty synnytys voi osoittautua käytännössä täysin toisenlaiseksi, eikä esimerkiksi hierontaa toivonut äiti välttämättä halua, että häneen kosketaan synnytyksen aikana ollenkaan.
”Olemme koulutuksissa tutustuneet eri synnytysasentoihin ja lantion ja koko kehon rentoutustekniikoihin. Olemme käyneet läpi myös akupisteitä, joita painelemalla voidaan helpottaa synnytystä”, Jurvanen kuvailee.
Doulan tärkeimmät käytännön tehtävät ovat yksinkertaiset: hän huolehtii, että äiti juo tarpeeksi ja käy vessassa. Sen lisäksi hän kehuu ja kannustaa, ja toimii tukena myös isälle.
”Tukihenkilö voi myös esimerkiksi silittää selkää. Läheisyyden määrä riippuu siitä, mitä äiti haluaa”, Jurvanen korostaa.
Doula tapaa äidin pari kertaa ennen synnytystä ja kerran sen jälkeen. Myöhempi ystävyys riippuu täysin henkilökemioista.
Ensikodit välittävät doulia hyvin erilaisissa elämäntilanteissa oleville äideille. Heissä on nuoria synnyttäjiä, yksinodottajia sekä äitejä, jotka tähtäävät lääkkeettömään synnytykseen.
Hämeenlinnassa doulia on välitetty myös vankiäideille.
”Doulatoimintaan lähteminen ei ole kaduttanut kertaakaan. Aina synnytykset eivät mene suunnitelmien mukaan, mutta tilanteet eivät ole järkyttäneet. Näen myös työssäni kaikenlaisia ihmiskohtaloita”, perhetyön ohjaajana työkseen toimiva Jurvanen kertoo.
”Kun synnytään ja kuollaan, kyseessä ovat elämän isoimmat hetket. Niissä on kunnia olla mukana.”
Terhi Pape-Mustonen
Doula
tapaa äidin pari kertaa ennen
synnytystä ja kerran sen jälkeen. Myöhempi ystävyys riippuu henkilökemioista.
Sarjassa esitellään
vapaaehtoistyötä tekeviä ihmisiä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
