Kaikkien aikojen suosituimpiin suomalaisiin tv-sarjoihin lukeutuva Metsolat on jättänyt ikuisen muistijäljen katselijoiden mieliin – näyttelijä Kari Hakala muistetaan Metsolan Erkkinä.
Hakalan työt Erkkinä ovat päättyneet pitkälle yli 25 vuotta sitten, mutta yhä edelleen moni muistaa hänet klassikkosarjan entisenä hiihtäjäsankarina, joka ensin kamppailee alkoholiongelman kanssa ja perustaa sitten laskettelukeskuksen.
Elämänmaku teki Metsoloista hyvän.
Vaikka Hakalasta tuli Metsoloiden myötä koko kansan tuntema näyttelijä, alalle kuvaavaa on, että hänen on pitänyt etsiä itsensä ja perheensä elättääkseen muidenkin alojen töitä.
Suomi on näyttelijöiden ammattikunnan kannalta pieni ja kuppikuntainen maa. Lisäksi alalla ihannoidaan Hakalan mukaan nuoruutta.
"Yli 35-vuotias on jo haudassa."
Työttömyyskortistossa hän kertoo olleensa vain yhden kerran, kolmen viikon ajan. Se tapahtui 1990-luvun alussa, kun Hakala asui Helsingissä.
"Silloin päätin, että tämä kortistossa olo saa jäädä tähän. Olen aina työllistänyt itseni, tavalla tai toisella."
Hän kertoo työskennelleensä muun muassa rakennuksilla, linja-autokuskina, mökkitalkkarina, Rukalla hissikuskina ja asiakaspalvelukouluttajana. Sen lisäksi hän on tehnyt pitkän liudan näyttelijän ja ohjaajan töitä.
"En halua ketään syyllistää, mutta hirveän paljon on itsestä kiinni, onko töitä. Jos sohvalle jää, niin siellä pysyy."
Kari Hakala muutti takaisin synnyinkaupunkiinsa Poriin vuonna 2013. Sitä ennen hän remontoi itselleen torpan Merikarvialla.
Viime vuonna hän perusti Kallon Loisto -nimisen kahvilan meren rannalla sijaitsevalle Porin kaupungin virkistysalueelle. Syynä oli se, ettei Porin ammattiteattereista ole löytynyt keikkatöitä, joilla hän oli suunnitellut tienaavansa elantonsa.
Muita keikkatöitä hän kahvilan pidon ohella tekee jatkuvasti. Yksityisyrittäjänä ja freelancer-näyttelijänä hän on ollut vuodesta 1993 lähtien.
Metsoloiden kaltainen pitkä televisiosarja oli 1990-luvun alussa tärkeä urakka freelancerille. Toimeentulon lisäksi se toi mukanaan valtavasti julkisuutta.
Hakala antoi kiivaimpana aikana lehdille 4–5 haastattelua viikossa. Media seurasi tiiviisti suosikkisarjan näyttelijöiden yksityiselämää. Esimerkiksi Hakalan vastasyntynyttä lasta yritettiin kuvata lehteen.
"Silloin piti tehdä päätös, että ulko-ovi on rajana", hän kertoo.
"Olin tottunut julkisuuteen jo aikaisemmin, mutta silti se yllätti."
Katsojan mielessä Hakala voi olla kuin valettu Erkki Metsolan rooliin, mutta sattumalla oli näppinsä pelissä 1990-luvun alussa.
"Teimme yhtä toista tv-sarjaa Rautavaarassa ja vastanäyttelijäkseni tuli Vesa Veijalainen. Kysyin, mitä muuta hän hommailee, ja hän kertoi olevansa assistenttina uudessa pitkässä tv-sarjassa", Hakala kertoo.
"Sanoin, että olen käytettävissä, jos tarvitaan."
Jonkin ajan kuluttua Hakalalle tulikin kutsu koekuvauksiin Yle TV2:n studiolle Tampereen Tohloppiin. Hän oletti kisaavansa sivuroolin paikasta ja hämmästyi, kun huomasi myöhemmin, että hänet on valittu näyttelemään yhtä päähenkilöistä.
Hakala asui sarjan teon aikaan Helsingissä ja kulki kuvauksissa pitkin Hämettä. Vaikka tarina sijoittuu Kainuuseen, kuvauksia tehtiin Hämeessä, koska keskuspaikkana oli Tampere. Esimerkiksi ohjelman Urjan rinteet ovat Sappeella Pälkäneellä ja Hoikan taajamaa on kuvattu Mouhijärvellä. Toki kuvauksia käytiin välillä tekemässä myös Pohjois-Suomessa.
Sarjassa Erkin vanhemmat hoitivat pientä parsinavettaa, kunnes lehmistä luovuttiin. Hakala kertoo, ettei hän juurikaan ollut navetassa kuvauksissa. Navettatöitä hoitivat Antti ja Annikki eli edesmennyt näyttelijäpariskunta Ahti Haljala ja Helinä Viitanen.
Erkin heiniä olivat kaivinkonetyöt laskettelukeskuksessa. Ne Hakalalta sujuivat, sillä hän oli ennenkin tehnyt kaivinkonehommia.
Metsoloiden suureen yleisönsuosioon on Hakalan mielestä suurimpana syynä hyvä käsikirjoitus – etenkin 20 ensimmäisessä jaksossa. Juonessa kuvattiin yhteiskunnallisia ilmiöitä, kuten lamaa ja maatalouden murrosta, eikä niinkään päähenkilöiden rakkaussuhteita.
"Aiheina oli oikeasta elämästä otettuja juttuja."
Pääkäsikirjoittajat Carl Mesterton ja Curt Ulfstedt olivat suomenruotsalaisia, mikä oli Hakalan mielestä erinomainen asia.
"Heillä on erilainen perspektiivi yhteiskuntaan kun suomenkielisillä. Suomenkielisillä käsikirjoittajilla on teemana viina, viina ja naiminen. Se on masentavaa katseltavaa, se jatkuva ryyppääminen."
Merkitystä oli Hakalan mukaan myös sillä, että käsikirjoittajat olivat viisikymppisiä ja heillä oli elämänkokemusta. Ero on melkoinen siihen verrattuna, että nykysarjoja käsikirjoittavat 20–30-vuotiaat.
"Elämänmaku teki Metsoloista hyvän."
Metsolat päättyi 1990-luvun puolivälissä. Sen jälkeen tuli maalaissarjojen pieni buumi.
"Sellaisia, joissa oli vähän muuta kuin helsinkiläisten parisuhdeongelmia."
Hakala kertoo kuulevansa jatkuvasti palautetta siitä, että televisiossa pyörivät samat naamat Kehä ykkösen sisäpuolelta. Ruutuun tehdään kustannuksiltaan edullisia formaattiohjelmia. Kun entiset tekijät väsyvät, etsitään tilalle uusia.
Uutisissa television tekijöiltä lipsahtaa vähän väliä Helsinki-keskeisyys. Lumen tulo huomataan sitten, kun pyry saapuu pääkaupunkiin, vaikka muualla maassa olisi korkeat nietokset.
Hän ei ole hämmästynyt siitä, jos katsojat kaikkoavat sketsi- ja talk show -sarjoja suoltavilta kanavilta. Vaihtoehtoja kun on nykymaailmassa tarjolla.
"Jos tilattaisiin tekstejä elämää kokeneilta käsikirjoittajilta ja hiottaisiin niitä, tulos olisi toisenlaista."
Televisiosarja Metsoloiden kaikki jaksot ovat olleet 19.12.2017 lähtien katsottavissa Yle Areenassa. Jaksoja voi katsoa joulukuuhun 2018 asti.
