Ihmiset aliarvioivat syömistään jopa 1200 kalorilla päivässä ja siihen on yksi syy ‒ aliarvioitu kalorimäärä vastaa kolmea juustoburgeria tai seitsemää sipsipussia
Miten totta kertovat lihavien ja normaalipainoisten ruokapäiväkirjat?Suomessa on lihavia aikuisia tuplasti ja nuoria kolme kertaa enemmän kuin 40 vuotta sitten. Muuallakin maailmassa ylipaino on yleistynyt epidemian lailla ja on yleinen ja iso kansanterveydellinen ongelma.
Viranomaiset eri maissa yrittävät löytää ongelman syitä. Yksi lähtökohta on selvittää kyselyin, mitä ja miten paljon ihmiset oikeasti syövät. Juuri ilmestynyt tutkimus Englannista Essexin yliopistosta kysyy, miten totuudenmukaisesti eripainoiset ihmiset raportoivat syömisestään.
Englannin kansallisesta ravintotutkimusprojektista poimittiin tarkempaan osatutkimukseen yli 200 keski-ikäistä, jotka pitivät tarkkaa ruokapäiväkirjaa neljän päivän ajan.
Todellinen energian kulutus selvitettiin menetelmällä, jossa juotetaan osallistujille radioaktiivista vettä ja seurataan isotooppien eritystä virtsanäytteissä.
Tulokset osoittivat, että kaikki aliarvioivat tai jättivät kertomatta todellisen syödyn ravinnon määrän.
Normaalipainoiset ”unohtivat” päivittäin noin 800:n ja lihavat peräti 1200 kalorin verran murkinaa. Yllättäen kuitenkin paljastui, että lihavat myös kuluttivat 400 kaloria normaalipainoisia enemmän suuremman elopainonsa ylläpitämiseen ja liikuttamiseen. Eli aliarvion nettovaikutus oli suunnilleen sama painosta riippumatta.
Tutkijat havainnollistivat, että raportoimatta jäänyt energian määrä vastasi noin kolmea juustoburgeria, viittä oluttuopposta tai seitsemää sipsipakettia.
Ainakin Britanniassa ajatellaan, että etenkin ylipainoiset aliarvioivat syömänsä ravinnon määrän tai jättävät siitä osan kertomatta. Syiksi on arveltu häpeän tunteita tai yksinkertaisesti vaikkapa napostelujen unohtamista. Tämän tutkimuksen mukaan muunneltu totuus ei vaikuttaisi lopputulokseen eli olisi selittämässä lihavuutta.
Tutkijat suosittelevatkin keskittymistä korkeaenergisten ravintoaineiden säätelyyn. Esimerkkeinä ovat sokeroidut juomat, prosessoidut elintarvikkeet sekä runsasrasvaiset ja vähäkuituiset ruuat. Ja jättämään ruokapäiväkirjojen luikurit omaan arvoonsa.
Tutkimus on julkaistu American Journal of Human Biology -tiedejulkaisussa.
Kirjoittaja on lääketieteen tohtori.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





