Viisi prosenttia suomalaisista laulaa kuorossa – maassa on silti vain yksi ammattikuoro

Kuvassa Etelä-Pohjanmaan mieslaulajat eli Jussit esiintymässä joulukuussa 2022 Seinäjoella. Kuva: Johannes Tervo

Kuorolaulu on Suomessa edelleen suosittu harrastus. Kuoroja maassamme arvioidaan olevan 3500 ja kuorolaulajia noin 268 000 eli viisi prosenttia väestöstä.

Korona tosin rajoitti paljon myös kuorojen toimintaa. Konsertteja peruttiin, ja moni jopa luopui harrastuksestaan. Kuorojen harjoitustilojen vuokranmaksu puolestaan vaikeutui, kun kevät- ja joulukonserttien lipputulot jäivät saamatta.

Tosin luovuutta riitti silloinkin, kun kokoontuminen oli kielletty. Moni kuoro jatkoi harjoittelua kotisohvilta videon välityksellä.

Vaikka nyt saa taas laulaa yhdessä, osa kuoroista ei ole vieläkään täysin toipunut pandemiasta.

Kuorojen näkyvin kattojärjestö on vuonna 1922 perustettu Sulasol eli Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto, johon kuuluu yli 300 kuoroa. Sulasolin alaisuudessa toimivat myös Suomen Mieskuoro- ja Naiskuoroliitto.

Kuorolaulu on pääosin harrastepohjaista. Kansallisoopperan kuoro on maan ainoa ammattilaiskuoro. Sellaiseksi lasketaan lisäksi nykyisin projektiluonteisesti toimiva Helsingin kamarikuoro.

Kuoroharrastus on perinteisesti ollut myös tärkeä osa koulujen, seurakuntien ja työväenyhdistysten toimintaa.

Jo mainittu Sulasol toimi vuoteen 1933 asti nimellä Suomen Kuoroliitto. Järjestön perustavaan kokoukseen olivat lähettäneet edustajansa 12 kuoroa eri puolilta Suomea.

Liitto alkoi toimia kuorojen yhdyssiteenä ja kuorolaulun puolestapuhujana nuoressa tasavallassa. Se myös kustansi kuorosävellyksiä ja ryhtyi kouluttamaan kuoronjohtajia.

Ensimmäiset valtakunnalliset kuoronjohtajakurssit liitto järjesti Helsingissä vuonna 1928. Sulasolin omat laulujuhlat pidettiin ensi kerran Tampereella kesällä 1934.

Sulasolin perustajiin kuulunut Heikki Klemetti (1876-1953) oli suomalaisen kuorotaiteen uranuurtaja. Kuoronjohtajana hän kiinnitti erityistä huomiota sävelpuhtauteen.

Klemetti myös vaati kuorojen ohjelmiston laajentamista. Kotimaisten kuorolaulujen lisäksi kuorojen käyttöön piti saada myös ulkomaisia sävellyksiä.

Hänen omista sävellyksistään tunnetuin oli isänmaallinen kuorolaulu Oi kallis Suomenmaa.

Poliittisesti äkkijyrkkä Klemetti kannatti näkyvästi sisällissodassa valkoisia ja tunsi 1930-luvulla vetoa lapuanliikkeeseen.