Maanviljelijä kirjoitti sanat yhteen suomalaisten rakastetuimmista joululauluista – säkeet ovat vahva kannanotto

Vaikka joulua moni yrittää myydä, sitä ei voi ostaa kaupasta. Tunne korostuu myös joululaulussa "Me käymme joulun viettohon". Kuva: Kari Salonen

"Me käymme joulun viettohon

taas kuusin, kynttilöin.

Puun vihreen oksat kiedomme

me hopein, kultavöin."

"Me käymme joulun viettohon" on luonteva valinta jouluaaton lauluksi. Mauno Isolan (1889-1945) sanoittama ja kuoronjohtaja Martti Turusen (1902-1979) vuonna 1934 säveltämä kappale huokuu arvokkuutta. Se ottaa voimakkaasti kantaa myös joulun maallistumiseen.

Tekstin vertauskuvissa Jeesus-lapsen syntymä jää voimistuvan kaupallisuuden varjoon: "laps' hankeen hukkuu, unhoittuu".

Kuulijaa muistutetaan, etteivät jouluna tärkeintä ole lahjat, vaan joulun kristillinen sanoma.

"Oi ystävät, jos myöskin me

kuin tietäjämme nuo

veisimme kullan

mirhamin tuon rakkaan lapsen luo."

Sanoittaminen ja musiikki olivat Mauno Isolalle alun perin ainoastaan harrastus. Hän omisti Isolan tilan Riihimäen Arolammin kylässä ja aikoi ruveta täysipäiväiseksi maanviljelijäksi.

Ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta vuonna 1910 kirjoittanut Isola aloittikin agronomiopinnot Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa.

Nuoren miehen opinnot kuitenkin keskeytyivät hänen isänsä kuoltua, jolloin Isola palasi suunniteltua aiemmin kotitilalleen.

"Me lahjat jaamme runsahat,

laps', tyhjät kätes ihanat."

Maanviljelyn ohella Isola harrasti runojen kirjoittamista ja lauloi helsinkiläisessä Laulu-Miehet -mieskuorossa. Kun hän näytti vuonna 1933 joulurunoaan kuoron uudelle johtajalle Martti Turuselle, tämä innostui heti ja alkoi säveltää tekstiin sopivaa melodiaa.

Lopputuloksena oli suomalaisten nykyisin hyvin tuntema hartaan kaunis sävelmä.

Isolan lyriikka puolestaan ilmestyi sekä Nuori Voima -lehdessä että Koulun kuorolauluja -kokoelmassa, jälkimmäisessä Lauri Parviaisen säveltämänä.

Joulun maallistumiseen otti kriittisen kannan myös Helsingin Sanomien piirtäjä Kari Suomalainen tasan 20 vuotta laulun ilmestymisen jälkeen.

Vuonna 1954 julkaistussa Karin piirroksessa Aleksanterinkadun porttikongissa seisova Jeesus on vain kuokkavieraana omilla syntymäpäivillään kulutushuuman keskellä.

Vuonna 2009 pidetyssä yleisöäänestyksessä suomalaiset valitsivat Kari Suomalaisen Joulukadun parhaaksi hänen kaikista pilapiirroksistaan.

Korjattu juttuun vuosiluku 27.12.2019 kello 8.24: Mauno Isola näytti runoaan Martti Turuselle vuonna 1933.