Viimeksi keskustan puheenjohtajakisasta vetäytynyt Hilkka Kemppi harkitsee nyt pyrkimistä varapuheenjohtajaksi – "Katrilla on ollut kova vuosi"

Asikkalalainen Hilkka Kemppi perää ihmisiltä asenne­muutosta. ”Olisi paikallaan, että kriisioloissa esimerkiksi palkkatuki saataisiin taipumaan kausityön­tekijöiden tarpeeseen ilman, että se söisi ansiosidonnaista.” Kuva: Jarno Mela

Viime heinäkuussa julkaistu uutinen sai monen hieraisemaan silmiään. Ensimmäisen kauden kansanedustaja Hilkka Kemppi harkitsee keskustan puheenjohtajakisaan lähtemistä. Moni kysyi: Kuka Kemppi?

Vaikutti pahalta harkinta­kyvyn pettämiseltä lähteä haastamaan Katri Kulmunia ja Antti Kaikkosta, mutta Kempillä oli perustelu: hän kaipasi keskustaan uudistusta ja puheenjohtajakisaan ehdokasta ”joka ei ole ollut mukana sisäpiirissä tekemässä sitä politiikkaa, joka johti keskustan romahdukseen”.

”Tilannehan oli se, ettei kampanja edennyt oikein mihinkään suuntaan, ennen kuin vasta viisi viikkoa ennen valintaa”, Kemppi lisää.

Hän vetäytyi kisasta, mutta nimi jäi mieleen. Nyt keskusta on siirtänyt puoluekokouksensa syksyyn, eikä Kemppi aio pyrkiä puheenjohtajaksi, vaikka Paavo Väyrynen saisikin aikaan kisatunnelmaa. Kyselyissä Kempin kannatus on ollut prosentin luokkaa. Myöskään Kempin Kouvolan puoluekokouk­sessa tukema Kaikkonen ei nyt aio haastaa Kulmunia.

”Katrilla on ollut kova vuosi, ja haluan antaa istuvalle puheenjohtajalle työrauhan. Ei yli satavuotiasta kansanliikettä rakenneta vain yhden naaman varaan.”

Kempistä kuullaan vielä, sillä hän harkitsee hakemista varapuheenjohtajaksi ja haluaa yhä uudistaa puoluetta. Puolueen varapuheenjohtajia ovat nyt kansanedustajat Petri Honkonen ja Hannakaisa Heikkinen sekä entinen ministeri ja Pukkilan vs. kunnanjohtaja Juha Rehula.

Hän ei kuitenkaan istu puolue-elimissä, joten ei ole vielä nähnyt puolueen ”korjaussarjaa” eli Keskusta 2030 -ohjelmaluonnosta.

Omasta työkalupakissa on pamfletti, jonka hän kirjoitti vuosi sitten puheenjohtajakampanjaansa ajatellen. Teemoja ovat huoltovarmuus, osaaminen, perheiden tukeminen ja monikuntalaisuus.

”Suomen huoltovarmuus on keskustan harteilla. Ilman vahvaa keskustaa Suomessa ei olisi lähiruokaa, lähienergiaa eikä kestävää eläkejärjestelmää”, Kemppi kirjoitti ja seisoo sanojensa takana yhä.

Hän haluaa myös tukea lasten lisäksi parisuhteita, jakaa kuntaveron useampaan kuntaan ja vankistaa osaamista.

”Ilman osaamista ei Suomi pysty nousemaan. Uskon, että nokkeluuden ja tutkimuksen avulla selviämme tästäkin kriisistä.”

Kuka Kemppi? Tätä moni kysyy edelleen.

Kemppi, 31, on Asikkalan kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja Lapin yliopistosta valmistunut kuvaamataidon aineenopettaja sekä eräopas. Hän on syntynyt Asikkalassa ja asuu siellä edelleen.

”Lapsuudessani meillä oli lampaita ja hevosia ja pelloilla kasvoi hernettä, rypsiä ja viljaa. Pellot on sittemmin vuokrattu, mutta hoidan edelleen sukumetsää ja kuulun Päijät-­Hämeen metsänomistajiin.”

Kemppi pitää metsien hyvää hoitoa huoltovarmuuskysymyksenä ja vaikuttaa hurahtaneen monen muun tapaan puun uusiin käyttömahdollisuuksiin.

Ensimmäiseen kansanedustajavuoteen on mahtunut enemmän kuin monella koko uraan.

”Toisella viikolla olin laatimassa Suomen Nato-kantaa, puolen vuoden kuluttua hallitus kaatui ja tempo vaihtui, ja nyt on tämä korona. Vauhti on ollut hurjaa.”

Lisäksi Kemppi kuuluu perustuslakivaliokuntaan, joka on istunut viime aikoina pikkutunneille asti miettimässä taudin torjumista, liikkumisrajoituksia ja karanteeneja.

”Tilanne on hiukan jakomielinenkin, sillä kun valiokunnassa käydään salaisia ja syvällisiä keskusteluja koronasta, kotona Hämeessä ei ole vielä oikein edes herätty tähän epidemiaan”, Kemppi sanoi viikko sitten.

Hän halusi tähän puoliksi oikeusoppineiden valtaamaan valiokuntaan, koska on kiinnostunut demokratiasta, ihmisoikeuksista ja muun muassa lasten oikeuksista.

Yllättävää koronakriisissä on ollut hänestä huomata, kuinka ihmiset ajattelevat, että valtio tai kunta tai vakuutus maksaa automaattisesti esimerkiksi matkaliput kotiin. Kriisi on ehkä opettanut ihmisille vastuuta omista valinnoista.

Korona kriisiyttää monen yrityksen toiminnan. Kemppi sanoo saaneensa huolestuneita yhteydenottoja etenkin hämäläisiltä marjatiloilta. Hän toivoo maatalouden kausityöhön nyt niitä, jotka ovat muilta aloilta lomautettuina.

Mutta entä jos pelkää putoavansa tuloloukkuun eli menettävänsä ansiosidonnaisen korvauksen?

”Korvaus siitä työstä on joka tapauksessa työttömyyskor­vausta parempi. Mitään sosiaali­turvan uudistusta ei tehdä viikossa, vaan ihmisten tulisi nyt muuttaa valtion vastaantulon lisäksi omia asenteitaan. Olisi paikallaan, että kriisiolojen ylitse esimerkiksi palkkatuki saataisiin taipumaan kausityöntekijöiden tarpeeseen ilman, että se söisi ansiosidonnaista. Tällöin kannustin mennä töihin olisi selkeä.”

Kemppi kehottaa myös kuntia laittamaan jäitä hattuun ja välttämään irtisanomisia, vaikka moni on jo ilmoittanut yt-neuvotteluista.

”Kuntien velvoitteita on nyt kevennetty ja valtiolta on tulossa pelastuspaketti”, hän lupaa. Myös yrittäjille on luvattu yli miljardin euron tuet. ”Seuraava paketti ja suoraa tukea on jo valmisteilla.”

Yksi koronasta kärsivä ala on hevosala, sillä tallinovet on pantu kiinni, kun ratsastustunteja ei voi pitää.

”Raveissa ja ratsastamassa käy miljoona suomalaista, ja nyt se miljoona ei käy. Ala on suhdanneherkkä, ja sitä koskevat samat yritystuet kuin muitakin. Veikkauksen ja EU-tukien pienetessä ja kulutuksen vähetessä se on jäämässä mottiin. Esimerkiksi hevosterapia pitäisi saada paremmin mukaan korvattaviin sote-palveluihin”, Kemppi miettii.

Kempillä ei ole omia hevosia, mutta hän hoitaa kavereidensa ratsuja ja ravureita.

Hän kuuluu Eduskunnan Hevosystäväinseuran johtokuntaan ja aikoo kutsua alan toimijat miettimään ratkaisuja.

Kemppi luonnehtii itseään elämänmyönteiseksi, uteliaaksi ja oppimishaluiseksi. Hän kertoo eläneensä kymmenen vuotta ”seikkailuelämää”.

”Olin eräoppaana Evolla, opiskelijana Meksikossa, matka­oppaana Kreikassa, kelkka­oppaana Lapissa ja Venäjällä tutkin suomensukuisten komien elämää.”

Samalla hän opiskeli mutta sai paikan vasta jälkihaussa.

”En yhtään tiennyt, mikä on matkailututkinto Päijät-Hämeen ammattikorkeassa, mutta pääsin sinne ja innostuin.”

Mitä sanoisit nuorille, jotka eivät saa opiskelupaikkaa ja joiden työpaikatkin ovat nyt kiven alla?

”Opiskelemaan pääsee jonakin päivänä. Muistakaa jälkihaut ja etäopinnot. Eräs ystäväni soitti juuri ja itki, koska hänet oli irtisanottu kaupasta koronan takia. Mutta hän muisti, että yhteishaku on auki ja että hän voisi lopultakin hakeutua ammattikorkeakouluun. Aina avautuu uusia ovia.”

Lue myös:

Keskustan Kemppi ehdottaa muutosta palkkatukeen – maksettaisiin kriisioloissa kausityöntekijöille eikä se söisi ansiosidonnaista

• Syntynyt 19. toukokuuta 1988 Asikkalassa, kotikunta Asikkala.
• Taiteen maisteri (peruskoulun ja lukion kuvaamataidon ja yhteiskuntaopin opettaja), restonomi AMK.
• Keskustan kansanedustaja vuodesta 2019.
• Työhistoriaa: Päijät-Hämeen liitto 2018–2019, Päijät-­Hämeen lapsi- ja perhe­palvelujen muutos­ohjelma 2017–2018, opettajan sijaisuuksia 2012–2017, Keskustanuorten ja opiskelijaliiton puheen­johtaja 2015–2017, elinkeinoministeri Olli Rehnin avustaja 2015.
• Asikkalan kunnanvaltuuston puheenjohtaja vuodesta 2017.
• Kihloissa juristi Micke Karin kanssa.
• Harrastaa hevosurheilua, taiteita, teatteria ja metsälenkkejä.

”Kun valio­kunnassa käydään keskusteluja koronasta, kotona Hämeessä ei ole vielä oikein edes herätty tähän epidemiaan.”